Neiti

Olo on kuin uudesti syntyneellä viime yön jälkeen. Sain nukuttua yhteensä 6h! (pätkissä tietty). Maito on noussut ja se tuottaa hiukan tukalaa oloa, mutta muuten on ihanaa kun saan nauttia aamusta koneella kun mies ja muru köllöttelevät tuolla.

Kotonahan me tultiin jo toissa päivänä, eli sairaalassa pakollinen 2vrk (vauvan ja mun voinnin seurannan takia, näistä lisää aikanaan). Perhehuone onneksi saatiin vaikka osasto oli tullessa ihan täynnä, kiitos ihanien työkaverieni! En tiedä olisinko kestänyt sairaalassa olo aikaa ilman miestä.

Pikku muru on kyllä uskomattoman rauhallinen ja suloinen tyttö. Öisin jostain syystä syöminen on yhtä huutamista ja silloin on hankaluuksia saada neiti rinnalle. Öisin ovat myös ollut pienellä hiukan masuvaivoja ja isukki onkin saanut joka yö käyskennellä ympäri asuntoa kiljuva tyttö sylissään.Yllätys oli tosiaan murun koko jota kukaan ei tuntunut aavistavat. Oman käden koko arvio oli 3.5kg. Terkkarin ja synnärin kätilön kokoarviot oli 3.6kg samaten ultran. Vartta neidillä tosiaan oli vain 49cm, joten syntyessään oli aikamoinen pallero! Synnärissäkin kätilö kutsui tyttöä poskevaksi, ja niinhän tuo onkin, perinyt isänsä posket!

Uskon että tämä on se päivä kun alkaa näyttää paremmalta. Tähän menessä kaikki on mennyt vähän sumussa ja väsynein silmin sillä ennen viime yötä  unta oli varmaan 10h yhteensä synnytyksen jälkeen. Imetys on onneksi käynnistynyt ihan kohtalaisen hyvin, eilen otetu rintakumi käyttöön ja se varmaan toistaiseksi jääkin. Vaippailun suhteen on vielä menty kertiksillä, eilen kokeiltiin yhdeksi väliksi kestoa ja tänään olisi tarkoitus aloittaa päiväkestoiluharjoittelu.

Nyt ei tähän hätään enempää, palaillaan taas kun samanlainen rauhallinen hetki koittaa.

Alanis ja muru 4pv