torstai 22. maaliskuuta 2012

kestoilua

No nyt vihdoin jaa viimein voisin kertoa meidän kestoilusta. Täällähän kerroin meidän syitä kestoilla ja täällä esittelin meidän vaippa varastoa ennen synnytystä.

Mullahan oli hirveät suunnitelmat käyttää paljon harsoja ja imsevimsen flanelletteja. No harsot ei tuntuneet kovin näppäriltä kuitenkaan, mutta flanelletet oli kovassa käytössä. Niitä käytettiin yhdessä itsetehtyjen froteeimujen kanssa ja imsevimsen kuorten kanssa. Mieskin koki tämän setin tosi näppäräksi. Onneksi näitä oli paljon meillä varastossa, sillä ekat viikot käytettiin lähes yksinomaan näitä. No tyttö kun syntyi isona (4.1kg)ja kasvaa hyvin niin nuo flanelletet ja iv kuoret kävi pieneksi jo pari viikkoa sitten. Ne on siis siirtyneet käytöstä pois. Juuri ennen synnytystä sain yhdet tämän vuoden äp:sen vaipat. Iv:n AIO ja myllymuksujen taskun (näithän mulla olikin muutama ostettuna). Iv:n AIO istui tytölle niin hyvin siinä vähän ennen 5kg (suositus 5-8kg) että ostin meille lisää äp:n vaippoja (niitä kun suht edullisesti saa käyttämättöminä). Nyt meillä onkin aika pitkälti juuri nuo äp:n vaipat käytössä. Lisäksi käytän nauhavaippoja. Ne on kanssa tosi näppäriä kun käytön on oppinut. Niiden kanssa käytän imsevimsen kuorivaippaa koossa M.

 kestopylly

IV:n Aiot alkaa valitettavasti käydä jo pieneksi  vaikka tyttö on nyt ehkä 6.5kg, mutta mahaa ja reittä vaan on niin paljon. Olen siis aika pettynyt lyhyeen käyttöikään. Taskuvaipat on sopivia ja niissä on varaa käyttää vielä useampi kilo eteenpäin. Luultavasti hankin näitä muutamia isommassa koossa sitte kun tämä s-m koko jää pieneksi.

Olen myös innostunut omepelemaan. Olen jo kaksi sisävaippaa ommellut. Yhden sisätäyttövaipan ja yhden kiinteän sisävaipan näpsy-kiinnityksellä. Tarkoitus olisi ommella vielä muutamia sisä-täyttövaippoja niin meillä on sitten riittävästi vaippoja kun nuo aiot jää pieneksi. Esittelen siten täälläkin kyllä noita aikaansaannoksiani :)

nauhavaippa

Vaippapyykkiä meillä pestään joka toinen päivä. Käytetyt vaipat heitän joko suoraan koneeseen odottamaan, pissivaipat jää yleensä hoitopöydän vieressä olevan pyykkikorin päälle kasaan :) Ärsyttävintä kestoilussa on niiden kakkavaippojen huuhtelu, mutta ei se suuri vaiva silti ole. Hajuhaittoja ei ole ollenkaan, ne on ne kertavaipat jotka haisee! Mies on tosiaan mielellään kestoillut, nauhavaippoja tosin ei rupea taiteilemaan lapsen päälle, mutta olen kyllä ollut iloinen että hänkin on sitä mieltä että ne on hyvä juttu ja helppo käyttää.... Pesuaineena meillä on erisan color jauhe, jota laitan aika niukalti ja pyykit pestään 60 asteessa. Sappisaippualla hinkataan pahimmat kakkatahrat pois huuhteluvaiheessa ja loput lähtee kyllä koneessa. Itsetehdyt kuivaliinat on hyviä kun pieni pierukakka tuntuu olevan jokavaipassa niin se jää siihen kuivaliinaan!

Kertiksiä meillä käytetään edelleen öisin. Tyttö kun virkistyy valvomaan jos vaippa pitää yöllä vaihtaa, ja niin imutehoista pakettia on vaikea kasata joka yön riittäisi. Ehkä me sitten ekstoillaan öisinkin kun tyttö syö öisin vähemmän (ja pissaakin näinollen) tai kun tyttö on vähän isompi (niin se paksu vaippa ei tunnu niin paksulta). Kertis saatetaan myös laittaa jos käydään pidemmin kaupoilla tms.

Näin meillä, mites teillä?

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Tyty kasvaa ja kehittyy

Meidän Tyty on jäntevä tapaus. Ollut jo syntymästään lähtien. Hartialle nostaessa oli turha toivo että Tyty siinä "roikkuisi" rennosti, ei hän yritti punkea heti pystyyn selkä kaarella. Rintakehän päällä köllötelessä oli rento vain kun nukkui, muuten punki päätään pystyyn heti syntymästään. Rinnallakin vetää itseään suoraksi, jopa kaarelle, sama kanniskelessa missä tahansa asennossa.

Ollaankin yritetty tukea tyttöä "vauva asentoihin" eli selkä pyöreänä ja jalat sylissä kippurassa, eli sikiöasentoon, sillä se on tytölle luontevin. Kantoliinaa olen yrittänyt tähän hyödyntää, mutta hereillä liinassakin tyttö punkee itseään suoraksi.

5 viikon iässä neuvolassa Tyty esitteli päänkannatustaitojaan terkkarille, joka oli ihan ihmeissään että eikö tyttö väsy kun ei ollenkaan lepuuta niskaa, vaan kannattelee topakasti päätään vaikka kuinka pitkään. Siitä asti olen jokapäivä pitänytkin tyttöä vatsallaan aamupäivällä niin kauan kun tyttö viihtyy. Useimmiten se on 5-10min. Sen ajan jaksaa helposti kannattella päätään. Välillä tosin pää heiluu niin kovasti että tyttökin kiepsahtaa selälleen, mutta ne ovat täysin vahinkoja, ei sentään vielä tarkoituksella käänny. Vatsalla ollessa sätkiin niin kamalasti että pyllykin jo vähän nousee, näyttää sitlä että kohta lähdetään jo liikkeelle (no toivottavasti ei nyt vielä pitkään aikaan). Selällä ollessaan heiluu niin paljon että lähtee pyörimään napansa ympäri :) Kuulemma kuitenkin nämä vähän "ylijäntevät" lähtee nopeammin liikkeelle, joten sitä odotellessa...

Hymyjä ja juttelua tulee koko ajan enemmän, vielä ei kuitenkaan ole ääneen naurettu sitä odotan innolla. Tytöltä on myös löytynyt "naurunappi" nenän alta, siitä kun milloin tahansa kutittaa niin heti alkaa naurattaa ja juttua alkaa tulemaan ihan kunnolla :D Kovasti tyttö seuraa katsellaan meitä esim. istuessaan. Leluja yms. ei ole vielä innostunut katselemaan vaikka olenkin esitellyt...

Nyrkit meidän tyttö "löysi" yhtenä päivänä ja sen jälkeen nyrkkiä maiskutettiinkin jatkuvasti parin päivän ajan. Sen jälkeen löydettiin ylähuuli jota nyt vuorostaan imetään ja maiskutellaan...



Tyttö tuntuu kasvavan huimaa vauhtia, nyt ei ollakkaan käyty neuvolassa 2 viikkoon ja seuraava neuvola on reilu viikon päästä. Veikkaisin että tyttö on kuitenkin lähempänä 6.5kiloa kuin 6 kiloa tällä hetkellä.... ! Vaatteista meillä on käytössä 68cm! (vaikka pituus viimeksi olikin vain reilu 55cm). Suurin osa tämänkin kokoisista bodeista on meille vähän turhan "vartaloa nuolevia", tytöllä kun tuota vatsaa on vähän reilummin :D

Alanis ja Tyty 8 viikkoa

edit. tämän kirjoittamisen jälkeen meillä leikittiin jo lentskaria ku kädetkin nousee jo masullaan ilmaan :)

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Materialismia

Ah, Ostin meille eilen hoitolaukun. Tai no tavallinen laukkuhan se on, mutta tulee toimimaan meillä hoitolaukkuna. Tämähän meiltä on puuttunut. Ei ole oikein ollut mitään laukkua jota olisi voinut kyseiseen tarkoitukseen käyttää. Vaipat yms. on yleensä kulkenut mun pienessä käsilaukussa ja jos on tarvinnut mukaan enemmän, on tavarat laitettu tietokonelaukkuun...

Tässä se ihanuus on. Ostopaikkana aleksi 13. O.i.s- laukku


Turkoosi sopii täydellisesti meidän tumman ruskeisiin vaunuihin! Ja on riittävän tilava, helposti mahtuu muiden tarvikkeiden lisäksi 3-4 kestovaippaa...

torstai 8. maaliskuuta 2012

Pikaiset neuvolakuulumiset

Eilen piipahdettiin 6 viikon lääkärineuvolassa. Paino 5810 (+390g/9pvä, hui!), pituus 55,3cm (+1cm). Meillä on siis aika pullukka tyttö. Paino edelleenkin nousee käyrällä hipoen jo +30 käyrää.... No eipä ole ruuasta puute. (mistä puheen ollen onkin alkanut tulemaan, ilmeisesti rintakumin pois jätön takia?, reilusti enemmän, rinnat pakkautuu ikävästi imetysvälin aikana... )

Lääkäri puhui hyvin huonoa suomea ja eipä kommentoinut mitään kun kerroin tuosta refluksista ja mun maidottomasta dietistä. (Joka muuten jatkuu. Kokeilin maanantaina maitotuotteita ja heti palasi oireet tosi kovina. Nyt alkaa jo helpottaa kun olen jatkanut dieettiä). No mutta lääkärintarkastuksessakin kaikki oli kunnossa. Päivän komiikka annos oli se kun lääkäri luuli imse vimsen aio vaippaa lonkkalastaksi :D (eikä todellakaan vaippa käännä jalkoja sellaiseen asentoon kuin lasta!)

Mutta vielä tuosta refluksista. Meillähän aika pitkälti oireet katosi tuossa kahden viikon dieetin aikana. Satunnaisesti saattoi hikata ja ruoka nousi kurkkuun niin että itketti.. Samana päivänä kun otin maitotuotteet takaisin niin illasta alkoi ihan jatkuvat hikat ja kipuitkut. Isot puklutkin sain päälleni silloin vaikka tyttö ei ole tähän menessä kertaakaan puklinut. Eli jonkin asteista maitoallergiaa meillä siis on. Kysymykseksi jääkin pääsenkö jossain vaiheessa ottamaat pikkuhiljaa maitotuotteita takaisin ruokavalioon vai ei, se jää nähtäväksi...

tiistai 6. maaliskuuta 2012

maito asiaa

Nyt voisi olla hyvä hetki valaista hiukan meidän imetystaivalta. Jotainhan olenkin tänne kirjoitellut kuulumisten joukossa, mutta kerrotaan nyt koko tarina (tähän asti tietysti).

Ensimmäisen kerran sain Tytyn rinnan ääreen synnytyssalissa. Tyttö oli pesty samalla kun minua kursittiin kasaan ja tämän jälkeen lähdettiin kokeilemaan. Siitä hommastahan ei tullut yhtään mitään. tyttö nuoleskeli ja maisteli vain rintaa, yritti kovasti hamuta mutta ei saanut rinnasta kiinni. Minä puristelin pisaroita rinnasta että tyttö saisi vähän makua. Lopulta lypsin tippoja hiukan lusikkaan ja annoin ne tytölle. Kuin ihmeen kaupalla tämän jälkeen tyttö imikin vähän rintaa ja ai kamala kun se teki kipeää vaikka imuote näyttikin ihan kohtalaiselta. (mulla on aina ollut tosi herkät nännit)

No osastolla oltiin perhehuoneessa ja siellä jatkettiin harjoituksia. Jo heti ekalla kerralla tyttö nappasi rinnan kuin vanha tekijä ja imetykset onnistuikin siitä lähtien hyvin. Koska imetys teki niin pirun kipeää ja nänni oli ihan nokkahuilumainen aina imetyksen jälkeen niin pyysin kätilöitä tarkastamaan imuotetta tämän tästä. Hyvältähän se näytti, niinkuin omaankin silmään, mutta joku oli silti pielessä. Mulla on aika pienet nänninnypykät, joten ilmeisesti ne ei sellaisenaan menneet riittävän syvälle ja tästä syystä rinnanpää muovautui. No päivässähän ne rinnat taisi mennä jo ihan verille ja imetys oli itkemistä ja kiroilua. Kokeilin rintakumia, mutta tyttö ei suostunut sitä imemään. Lutrasin rasvaa ja maitotippoja tisseihin ja hengailin huoneessa rinnat paljaana.

2 vrk synnytyksestä päästiin kotiin. Kotona jatkoin sitkeästi imetystä ja vissiin toisena päivänä kotona kokeilin rintakumia taas ja Tyty suostuikin sen ottamaan! Ai sitä iloa kun kipu imettäessä vähän helpottui! Kipeäähän se teki edelleen, mutta ei niin pahasti. Maito nousi vissiin 4 vrk synnytyksestä, rinnat kasvoi ihan valtaviksi ja niitä aristi, mutta sekin meni nopeasti ohi. Lämmin suihku auttoi ja lypsin vissiin pikkuisen oloa helpottaakseni. Kerran annettiin kotona tytölle parikymmentä milliä korviketta hörpyyttäen juuri ennen amidon nousua kun syöminen oli yhtä huutoa ja tuntui että että ei enää jaksanut imeäkkään rintaa (oltiin jo tissitelty useampi tunti). Samoihin aikoihin maidonnousun kanssa Tyty alkoi jostain syystä raivota rinnalla. Eli heti kun nostin jo rinnalle niin alkoi huuto (ennekuin edes yritti imeä) tätä huutoa jatkui sitten 10-30min ja sitten syötiin kiltisti. Tätä jatkui vuorokauden ja se oli oikeasti pitkä vuorokausi. Välillä itkettiin kilpaa vauvan kanssa kun itseäkin turhautti. En edelleenkään tiedä mistä johtui, mutta onneksi meni ohi!

Pari viikkoa meni kotona niin että olin koko ajan tissit paljaana (ilmakylvyt) ja rasvasin niitä jatkuvasti (lansinoh ja bepanthen), pikkuhiljaa haavat pieneni eikä maitoon enää tullut vertakaan. (sitäkin nimittäin välillä sattui). 3 viikon jälkeen oikea rinta alkoi olla parantunut, mutta vasemman rinnan haava ei enää pienentynyt ollenkaan. Aloin laittamaan siihen sitruunamehua (jos on tulehdus niin auttaa kun tekee haavasta bakteereille liian happaman), eikä se edes kirvellyt! Vissiin vajaa viikon muistin sitruunamehua käyttää ja sitten se unohtui. Tämän jälkeen haava alkoikin parantua ja 4.5 viikkoa synnytyksestä oli myös vasen nänni ehyen näköinen.

Rintakumit olen nyt jättänyt pois 4 päivää sitten ja hyvin sujuu. Vasemmalla rinnalla Tytyllä on hiukan enemmän vaikeuksia saada ote, mutta kyllä se lopulta onnistuu. Oikella imettäminen sujuu mallikkaammin.  Nännit ovat näinä viikkoina muovautuneet ulkonevimmiksi ja tästä syystä varmaan nekään eivät enää muovaudu nokkahuilun mallisiksi eikä imetys koske. Paitsi silloin kun vauva alkaa kiskoa nänniä (tätä tekee kun mahasta kivistää).

Maidon nousun jälkeen maitoa on tullut hyvin. Tuon ekat pari viikkoa kun kuljin tissit paljaina kylvin maidossa, sitä oli sängyt ja lattiat täynnä. Tissit kun alkoivat valuttaa tämän tästä. Erityisesti imettäessä saattoi toisen tissin alla oleva harso olla lähes läpimärkä. Maidonkerääjiä en jaksanut käyttää joten valuttelin maidot harsoille. Jossain vaiheessa hoksasin että minulla on niin sanotusti "suihkutissit" eli maito heruu rinnasta niin nopeasti että se tulee ulos suihkuna. Vauva meinaa vieläkin aina välillä tikahtua rinnalla ku ei ehdi nieleskellä kaikkea maitoa. Maitoa ei tule siis liikaa, se vain tulee liian nopeasti.

Vauva syö 1-4h välein. Syömiskertoja tulee vuorokaudessa varmaan n. 8. Rinnalla ei yleensä viihdytä pitkään, keskimäärin 10min. Mutta tissiä yritetään käytää kyllä lohdukkeena esim. mahavaivoihin, silloin syömisestä ei tule mitään kun yhden imun jälkeen tulee huuto, sitten taas pari imua ja huuto. Tissille on myös mukava nukahtaa. Joskus riittää että nostaa tissille, ei edes ota rintaa suuhun kun jo nukahtaa, joskus pitää ottaa se kaksi imua sitten uni tulee... En ota stressiä tissille nukahtamisesta sillä kyllä meillä nukahdetaan välillä muutenkin.

No tähän menessä en ole kyllä erityisemmin nauttinut imetyksestä. Vaikka se ei enää satukkaan, on lähinnä lapsen ruokkimista. Muutamat kerrat näinä viikkoina on ollut erityisen kivoja. Silloin ollaan vauvan kanssa päivällä menty sängylle pitkälleen syömään, vauva on syönyt rauhassa ollaan vaan nautiskeltu. Refluksin takia en voi enää imettää pitkällään, vaan kaikki imetys toteutuu istualleen vauva hiukan koholla. Viime yönä kyllä kokeilin taas (öisin olisi niin kätevä kun voisi nukahtaa samalla) mutta vauvalla alkoi valua maidot nenästä ja meinasi tukehtua joten kokeilu jäi siihen...

Ja mitäs tulevaisuus. No sen vuoden olen ainakin ajatellut imettää, mutta siitä eteenpäin en tiedä. Sen näkee sitten!

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Kantoreppu asiaa

Juu, meillähän on siis Tula-kantoreppu (entinen Tuli) jossa vauva on ergonomisessa asenossa (kuten mm. manducassa). Painoraja reppuun on 7kg, mutta reppuun saa vauva-osan (infant insert) jolloin reppua voi käyttää vastasyntyneestä. Me hommattiin myös tuo lisäosa reppuun.

Ajattelin nyt siis heittää kehiin parit arviot :) Reppua on meillä testattu about 5 kertaa, pidempään käyttöön ei ole vielä päässyt (miksi? se selviää kun luet eteenpäin)

1-3 testikerrat näytti aika pitkälti tältä.


Aluksi mietitytti myös pitkään  miten saan vauvan järkevimmin repun kyytiin tuon vauva-osan kanssa, siihen kun ei ollut ohjeita. Ipanaisen Anni onneksi avitti tässä asiassa. No sitkeästi kokeilin vauvaa tuohon ja 4 testikerta sujuikin jo paremmin. Ensin tosin huudettiin pää punaisena, mutta siten nukahdettiin!


Tässäpä taidonnäyte! Repun pukeminen ja säätäminen sujuu hyvin muutaman testikerran jälkeen ja se tuntuu ihan hyvältä päällä. Vauvatuen kanssa ja riittävällä kireydellä jonkin verran kyllä tuntuu ettei voi ihan vapaasti hengittää, uskon että tähän tottuu ja ja kun vauva istuu repussa ilman pienennintä ei tunnetta enää tule kun on silloin vähän eri asennossa.

Mutta mutta, mikäs se ongelma siten on. No meidän tyttö kun on niin iso (ja pullea) että vauvatuki ei oikein riitä tukemaan niskaa, koska vaavi ei sitä myöskään vielä kannattele, ei repulle ole toistaiseksi hirveästi käyttöä. Eli vauva-osa oli aika lailla turhake meille (varmasti siis hyvä jollekin muulle). Nyt vaan odotellaan ja liinaillaan siihen asti että sovitaan reppuun paremmin. (maagiseen 7 kiloon kun ei meillä ole edes kovin pitkä matka!) Eiköhän me vielä reppuakin testailla tässä, kun oikein vauvan asettelee saa tuon tuen juuri ja juuri tukemaan niskaa...

Lisää Tulasta täältä

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Lääkärin määräys

Lääkärin määräyksestä olen tänään käynyt alkossa! Hain kuivaa valkoviiniä. Nyt olisi tarkoitus hautoa tissiä valkkariin uitetussa liinassa! Mulla on siis rinnassa tulehdus, kuumeeton. Patti on pysynyt rinnassa koko viikon ahkerasta lypsämisestä/pumppauksesta huolimatta, joten soitin neuvoa neuvolasta ja sieltä ohjattiin lääkäriin.

Juu mutta lähden toteuttamaan tätä "hoitoa" ja toivon että ssitä on apua. (Ostin kaupasta myös kaaliin, joten voin vuorotella viini ja kaalihauteiden välillä :)

(sain myös ab-kuurin jos vointi huononee tai ei lähde paranemaan)

maanantai 27. helmikuuta 2012

päivä "rytmeistä"

Näillä pienillähän ei mitään rytmejä juuri ole. Ainakaan suurimmalla osalla. Eikä ainakaan meidän vauvalla.
Tai voikohan joka päivä toistuvaa, 3 tuntia kestävää, aina samaan aikaan tulevaa kitinää kutsua rytmiksi? Kitinä kestää 23-02 välisen ajan aika tarkkaan. (tosin eilen se kesti 22.30-01.30). Vieläkään en ihan tiedä mistä kitinä johtuu koska aina ei refluksikaan oireile ja monesti vatsakin on tällä välillä tai illasta aiemmin tyhjennetty. Vyöhyketerapiaa ajattelin kokeilla, jos ne nyt masuvaivoja onkin. Jossain vaiheessa väli saatettiin aika kovaa huutoakin huutaa, mutta nyt selvitään jo vähemmällä. Myös päivät on ehkä rauhoittunut, joten oisko mun dietillä ollutkin jotain vaikutusta? No viikko pitää vielä jatkaa ennen kuin rupeaa arvioimaan... Kitinä jakson päätteeksi nukutaankin sitten aina 4h, varmaan siksi kun pieni on niin väsynyt sen kaiken kitinän takia.

Muuten päivät menee kaikki erilailla. Jotain voi kuitenkin sanoa. Tyty ei viihdy oikeastaan muualla kuin sylissä. Jo vessareissulla alkaa sitteristä useimmiten kuulua huuto. Päivisin ei voi oikein nukkuakkaan muualla kuin sylissä. Sängyssä nukkuu hyvin useamman tunnin jos nukun itse vieressä (tästä syystä minäkin yleensä nukun päivällä pari tuntia että tyttö saa edes yhdet vähän pidemmät päikkärit). Myös ulkoilun jälkeen on jäänyt nukkumaan sänkyyn hyvin, ei herää kun riisun toppavaatteet. Kantoliinaa käytän silloin tällöin ja tula-reppua ollaan nyt kokeiltu muutamia kertoja (ekat kerrat oli tosin kamalaa huutoa). Muuten päivisin jos laittaa nukkuvan vauvan mihin tahansa, niin 15min päästä viimeistään alkaa kuulua kitinää ja lopulta itkua, sylissä uni sitten yleensä jatkuu.

Rinnalla käydään vaihtelevasti. Päivisin yleensä hereillä ollessa käydään rinnalla tiheään (~1h välein), päiväunet saattaa parhaimassa tapauksessa kestää 3h (esim juuri ulkoilun jälkeen tai jos nukun itse vieressä). Iltaisin selvästi vähän tankataan. "yökitinöiden" aikana suu napsaa koko ajan, mutta syömisestä ei tule mitään. Viime yönä toimi hyvin kun imetin vauvan herätessä 22.30 (silloin syö yleensäkin vielä hyvin) ja tämän jälkeen tarjosin vain tuttia. Sitten kun klo 01.15 alkoi tyttö olla sippi tarjosin vatsa tissiä uudestaan ja sen jälkeen nukahtikin. Selvisi pahemilta itkuilta, kun ei se tissi tuossa välissä koskaan oikein maistu. Tuttiakin syödään meillä hyvin vaihtelevalla menestyksellä, eikä sitä meillä juuri tutoa yökitinää lukuunottamatta ole tarvettakaan käyttää. Yöllä sitten kitinöiden jälkeen nukutaan hyvin se 4h ja sitten aamu tissittellään taas tiuhempaan 2h välein. Aamuisin 6 tai 8 syötön aikaan herätessä tyttö yleensä taas haluaa olla enemmän hereillä. Yöunet jää yleensä lyhyiksi kun ennen tuota illan kitinä jaksoa ei kannatta välttämättä nukkua, on itse vaan virkeämpi jos suoraan valvoo sinne että vauva lopulta nukahtaa...

Milloin teidän vauvoille on alkanut muodostua rytmi?

p.s Meillä on nyt alettu hymyilemään! Jos usemapi päivä on saatu nauttia vekkuleista hymyistä ja äänettömästä naurusta.
Paino oli tänään neuvolassa 5420g! Hui!

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Refluksivaivaa

Hei pitkästä aikaa. Täältä ei olla päästy oikein kirjoitteilemaan kun Tytyllä on ollut vähän vaivaa. Kovasti on viimeiset pari viikkoa itkeskellyt ja viihtynyt vain sylissä pystyasennossa. Siinä ei kamalasti kirjoitella kun en jaksa liinaankaan koko ajan solmia.

Käytiin eilen tosiaan Tytyn kanssa lääkärissä (yksityisellä) kun on tosiaan tuota kovaa kipeän oloista itkua iltasyönnin jälkeen 23-02, kestää pari tuntia teit mitä tahansa. (ja toisina päivinä kaikkien syöttöjen jälkeen). Yleensä huuto vähän rauhoittuu pystyasennossa olalla, mutta vain harvoin loppuu kokonaan siihenkään. Itku alkaa monesti jo rinnalla. Kun pähkäilin mikä on vikana niin lueskelin vähän refluksista. Ja oireethan täsmäsi liiankin hyvin.

Tyttö selvästi nieleskelee jatkuvasti takaisin ruokaa joka nousee kurkkuu ja juuri se tuntuisi itkettävän. Toissailta oli ihan kaamea kun joka hikkauksella kuuli kun ruoka nousi suuhun ja tyttö huusi vain sydäntäsärkevästi. Välillä tuntuu että meinaa tukehtua kun kuulostaa että vetää ruokaa henkeen. Pulautteluahan meillä ei ole ollenkaan, tyttö nielee kaiken mikä kurkkuun nousee. Äitiäkin aina itkettää kun tyttö valittaa ja mitään helpotusta et toiselle antaa.

No lääkäri määräsi refluksioireisiin gavisconia, jota saa antaa jos oireet vaikeat. Ei suositellut jatkuvaan käyttöön enkä sitä haluaisikaan. Annetaan vaan jos tilanne tosi paha. Toivottavasti siitä olisi apua. Itse asiassa lääkäriä edeltävänä iltana annettiin kertaalleen omin lupinemme gavisconia tytölle kun tuntui olevan kipeämpi kuin koskaan. Ehkä auttoi ehkä ei, vaikea sanoa. 

Lisäksi pääsin nyt maidottomalle dieetille kahdeksi viikoksi ja katsotaan olisko siitä apua. Allergia kun voi myös aiheuttaa oireilut. Eilen illalla aloitin ja nyt jo tekee mieli kaikkia keksejä ja suklaata ja maitoa + muroja yms. Dietin ajalle osuu myös kummipojan synttärit, siellä ei varmaan parane syödä mitään kun kaikessa varmaan on maitoa. Toisaalta toivon että tästä olisi helpotus Tytylle, toisaalta en (kun en haluaisi jatkaa tätä koko imetysaikaa...) Pari viikkoa menee nimittäin varmasti helposti vaikka pelkkää leipää syöden, mutta haasteita tulee kyllä ruuanlaittoon jos pitää jatkaa pidempään (vaikka vissiin sitten myöhemmin kokeillaan pikkuhiljaa ottaa maitotuotteita takaisin ruokavalioon). 

Mutta muuten täällä voidaan hyvin. Sekä tyttö että äiti. Koti on kuin kaaos kun päivät menee hyssyttellessä pikkuista ja unta tankatessa. Ulkoilut onneksi piristyy ja tyttö viihtyy vaunulenkin ajan hyvin vaunuissa ja ainakin nyt parina päivänä on jatkanut unia sängyssä kun lenkiltä palataan. Tyttö kaikista vaivoista huolimatta hymyilee paljon, vielä en ole tarkoituksellista hymyä huomannut. Tyttö on myös löytänyt peukkunsa, mikä pelottaa äitiä kun tyttö ei oikein tuttia huoli (se vain useimmiten yököttää). Tuttia ei olla muutenkaan tarjottu kuin pahimpiin itkuihin, mutta tosiaan ei sitä yleensä huoli. 

Alanis ja Tyty 4 vkoa

lauantai 18. helmikuuta 2012

Täällä syödään

tälle hetkellä ihan koko ajan. Kumpikin tissi imetään tyhjääkin tyhjemmäksi parin tunnin välein. Taitaa ola eka tiheän imun kausi menossa. huhuh, toivottavasti kohta menee ohi...