Syötäväksi kasvatetut

Luin Elina Lappalaisen kirjan Syötäväksi kasvatetut - miten ruokasi eli elämänsä. Ihan äärettömän mielenkiintoinen ja mieltä avartava kirja. Pisti todellakin miettimään omia ruoka valintoja ja varmasti tulee ajan kanssa muuttamaan myös ruokailutottumuksia ja valintoja kaupassa.

Meillähän syödään ihan sekaruokaa mutta viime aikoina olen alkanut laittaa kasvisruokaa muuatmia kertoja kuussa ja vanhoissa tutuissa ruuissa olen korvannut opsan lihasta muulla proteiinin lähteellä. Voin myös myöntää etten ole hirveästi ajatellut lihan alkuperää, muutenkuin että ostan aina kotimaista. Ne vähäiset ajatukset eläinten kasvatuksesta ruuaksi muistuttavat vanhaa maataloutta jossa lehmät laiduntavat pellolla ja kanat kuopsuttelevat ulkona. Mutta eihän se ihan niinkään mene.

Tiesitkö esimerkiksi sen että suurin osa lypsylehmistä viettää lähes koko vuoden pienessä karsinassa päästään kiinni sidottuna, sen liikkuminen rajoittuu seisomasta makuulle menoon ja toisin päin. Laki takaa niille vain 60 päivää ulkoilua vuodessa. Jos taas lehmät elävät "pihatto"navetassa jossa ne pääset liikkumaan, on se tietysti parempi, mutta silloin laki ei edellytä niille yhtään ulkoilua. Tai tiedätkö että broilerin aino tehtävä on kasvaa kuukaudessa kahdenkilon painoiseksi jolloin se teurastetaan ruuaksi. Ja että broilerit elävät tuhansien yksilöiden halleissa joissa yhdellä neliömetrillä on lähes parikymmentä lintua!

Kirja on kuitenkin hyvin neutraalisti kirjoitettu ja kertoo faktat ja pohtii missä olisi ehkä parannettavaa. Kirjoittaja pohtii myös sitä että eläinten hyvintoi on myös katsojasta kiinni. Jonkun toisen mielestä eläimet voivat suomessa hyvin, koska meillä eläimet voivat pääsääntöisesti (joitan poikkeuksia lukuunottamatta siis) paremmin kuin esim. etelä-euroopassa, mutta toisten mielestä hyvinvoinnin taso ei ole missään nimessä riittävä.

Kirja kannattaa lukea ja pohtia omia valintoja. Omasta mielestäni eläimet ovat ainakin sen arvoisia että jokainen pohtisi millä oikeudella itse mässäilee lihaa oman painonsa verran vuodessa (kesimäärin 78kg lihaa/hlö vuodessa)

30+0

Jes, enää kymmenen viikoa laskettuun aikaan (mahdolliseen synnytykseenhän voi olla melkein 13 viikkoa :)
Töitä olisi jäljellä vielä reilu neljä viikkoa, mikä on siis ihan liikaa, olisin valmis jäämään äitiyslomalle nyt ja käyttää päiväni synnytykseen valmistautumiseen, rentoutumiseen, teen juomiseen, vauvan tavaroiden valmiiksi laittoon sekä ihanien kirjojen lukemiseen (esim. Spiritual Midwifery, suosittelen myös muita Ina Mayn kirjoja!). No ehkä maltan odottaa äitiysloman alkuun, jostain syystä minusta vaan tuntuu tällä hetkellä että vauva ei ehkä jaksa odottaa (ainakaan kymmentä viikkoa).

Parin viikon ajan pohje on varoitellut tulveasta krampista. Joka yö jossain vaiheessa asennonvaihdon yhteydessä tuntuu kuin kramppi tulisi, mutta ei tulekkaan. No toissayönä se tuli ja olihan se aivan kamalaa, onneksi mies heräsi siinä ähellykseeni ja kertoi mihin suuntaan nilkkaa tulisi taivuttaa (eli siis varpaat kohti itseä että pohje ojentuu). Kramppi meni, mutta pohje jäi kipeäksi ja on edelleen. Kävely on hankalaa ja aina jalkaa liikkuessa pohje muistuttaa kipeästä kohdastaan. Magnesiumia olen ottanut mutta ei ainakaan vielä ole tuntemuksen helpottanut. Toivottavasti alkaisi helpottaa kun eilen oli hankala olla töissä kun pohje kipuili, tänään on onneksi vapaa päivä.

Ja jotain positiivista myös, iho on ehkä vähän parantunut. En viitsi vielä riemuita kun pari viikkoa takaperin iho näytt paremmlata, mutta pahentuikin uudestaan. Postan aiheesta taas myöhemmin kun näen mitä iholle käy.

edit. OMG! Viikkojen kunniaksi vasemman kyljen iho on vihdoin ilmoittainut vastustavansa mahan kasvua ja siihen on ilmestynyt kaksi vaaleaa raskausarpea!

Lisää kirjasuosituksia

Suosittelin Malla Rautaparran kirjoja tässä postauksessa. Tässä lisää kirja suosituksia gravideille ja muuten synnytksestä ja luonnomukaisesta synnytyksestä kiinnostuneille.

Kirjahyllystä minulla löytyy lisäksi Minna Haatajan kirjoittama Hyvä Syntymä. Kirja valmentaa synnytykseen ja odotukseen, oman kehon kuuntelu kautta. Kirja kannustaa luonnonmukaiseen synnytykseen. Loistava ihan kirja luettavaksi ihan kaikille, vaikka ei suunnitelisikaan "luomu" synnytystä. Kirja valmistaa myös synnytksen jälkeiseen aikaan. Yksi kohta oli kirjoitettu synnytykseen mukaan tulevalle tukihenkilölle ja sen aion luetuttaa miehellä. Eiköhän sekin jaksa sen pari sivua lukea :D

 

Lisäksi luonnonmukaisesta synnytyksestä kiinnostuneille suosittelen Aila Miettisen kirjaa Nainen naiselle, luonnonmukainen syntymä. Kirja on vähän vanhempi mutta täyttä asiaa juuri nimenmukaisesta aiheesta.Kirja valmentaa synnytykseen, mutta kertoo myös luonnonmukaisen synnytyksen eduista, sekä kotisynnytyksistä. Aila Miettinen on muuten Kuopiolainen synnytyslääkäri, joka hoitaa myös kotisynnytyksiä. 

Miehelle ostin ale hyllystä Hanna Hirvosen Isä syntymässä kirjan. Kirja on yritetty kirjoittaa miehille. Kertoo raskaudesta, synnytyksestä ja vauva-ajasta. Vielä en ole saanut miestä kirjaa lukemaan :D Itse luin kirjan, juuri mitään uutta en saanut siitä itselle, mutta ihan peruskirja kaikille perheille vaikka yhteiseksi luettavaksi.