lauantai 5. marraskuuta 2011

Viikot vierii

Tuntuu että aika kuluu todella nopeasti. Reilu viikon päästä saavutetaan jo 30viikon rajapyykki, ihan huimaa! Vastahan tässä odotettiin että maha alkaa kasvaa ja päästäisiin 10 viikon paremmalle puolelle :D

Maha on ainakin työkavereiden mielestä ottanut kovaa kasvuspurttia, kaikki tuntuvat kommentoivan että johan se kasvaa. Kai se totta on kun tuntuu että pitää siirtyä jo seuraavan kokoon työpaidassa (alkuperäisestä koosta xs, siirryin kokoon s vasta vajaa kuukausi sitten). Selällään köllötellessä, maha tuntuu kyllä edelleen tosi pieneltä, kohtukaan ei paljoa yli navan ulotu, ja odotan kauhulla ensi viikon neuvolaa, onko se sf mitta nyt sitten kasvanut tasaisesti, vai jatkaako laskuaan käyrällä. (Täällä ei siis todellakaan vielä koeta potkuja lähellekään kylkiluita!)

Pikku kaveri muljuaa kyllä jo aika kovalla voimalla ja ahkerasti, ja tuntuu tuo omaan käteen kasvaneen. Asentoa kohdussa ei enää vaihdeta niin paljoa kuin pari viikkoa sitten, vaan tuo tuntuu aika tyytyväisenä köllöttelevän pitkittäin, selkä minun oikeaa kylkeä kohti. Potkuista päätelleen pää alaspäin. Vaikka olen tehnyt paljon ulkotutkimuksia, on tuon oman mahan tunnustelu silti jotenkin vaikeaa, tuntuu että oma pikkuinen on siellä aina ihan kippuralla eikä päästä ja takapuolesta saa mitään eroa (ehkä se helpottuu kun pikkuinen kasvaa entisestään).

Eilen saatiin muuten tietää että vaunut kotiutuu noin kuukauden päästä, onhan niitä tässä jo odoteltukin, mutta onneksi tulevat kuitenkin ajoissa ennen vauvan syntymää (tai voihan se sieltä vaikka heti tulla! mutta en usko että paljoa ennen laskettua aikaa syntyy)

Alanis 28+3

2 kommenttia:

  1. Olipas kiva kuulla susta taas! Minusta on niin jännää, kun olet itse kätilö ja tiedät siis raskaudesta ja synnytyksestä muita "maallikkoäitejä" enemmän. :) Minusta tämä raskausaika on niin kiinnostavaa, että harmittelin jo yhdessä vaiheessa miehelleni, että miksen aikoinani yrittänyt kätilöopintoihin!

    VastaaPoista
  2. Juuri juttelin yhden synnyttänee äidin kanssa ja hän sanoi minulle. "oi sinulla on sitten niin helppoa kun tiedät miten ponnistaa". Vaikka eihän se nyt niinkään mene, ei sitä silti tiedä mitä omalle kohdalle osuu ja varmaan vielä kun vauva syntyy onkin ihan hukassa, että mitäs näiden kanssa nyt sitten tehdäänkään :D

    VastaaPoista