Jes, enää kymmenen viikoa laskettuun aikaan (mahdolliseen synnytykseenhän voi olla melkein 13 viikkoa :)
Töitä olisi jäljellä vielä reilu neljä viikkoa, mikä on siis ihan liikaa, olisin valmis jäämään äitiyslomalle nyt ja käyttää päiväni synnytykseen valmistautumiseen, rentoutumiseen, teen juomiseen, vauvan tavaroiden valmiiksi laittoon sekä ihanien kirjojen lukemiseen (esim. Spiritual Midwifery, suosittelen myös muita Ina Mayn kirjoja!). No ehkä maltan odottaa äitiysloman alkuun, jostain syystä minusta vaan tuntuu tällä hetkellä että vauva ei ehkä jaksa odottaa (ainakaan kymmentä viikkoa).
Parin viikon ajan pohje on varoitellut tulveasta krampista. Joka yö jossain vaiheessa asennonvaihdon yhteydessä tuntuu kuin kramppi tulisi, mutta ei tulekkaan. No toissayönä se tuli ja olihan se aivan kamalaa, onneksi mies heräsi siinä ähellykseeni ja kertoi mihin suuntaan nilkkaa tulisi taivuttaa (eli siis varpaat kohti itseä että pohje ojentuu). Kramppi meni, mutta pohje jäi kipeäksi ja on edelleen. Kävely on hankalaa ja aina jalkaa liikkuessa pohje muistuttaa kipeästä kohdastaan. Magnesiumia olen ottanut mutta ei ainakaan vielä ole tuntemuksen helpottanut. Toivottavasti alkaisi helpottaa kun eilen oli hankala olla töissä kun pohje kipuili, tänään on onneksi vapaa päivä.
Ja jotain positiivista myös, iho on ehkä vähän parantunut. En viitsi vielä riemuita kun pari viikkoa takaperin iho näytt paremmlata, mutta pahentuikin uudestaan. Postan aiheesta taas myöhemmin kun näen mitä iholle käy.
edit. OMG! Viikkojen kunniaksi vasemman kyljen iho on vihdoin ilmoittainut vastustavansa mahan kasvua ja siihen on ilmestynyt kaksi vaaleaa raskausarpea!
Hei! Minullakin on nyt iho vähän parantunut, mutta tunnustan kyllä että vedin vajaan viikon kortisonikuurin (siis rasvaa, ei tabletteja) siihen. Jonkunsortin tulehdus se kai oli, nyt on parempi. Harmi vaan, että flunssa pukkasi päälle joten kohta iho on taas punainen:)
VastaaPoistaSairasloma on ihan hyvä veto siinä vaiheessa, kun ei töissä tahdo enää jaksaa. Meillä voi pyytää nlalääkäriltä vaikka 1-2 viikon saikkarin ja sit vielä palata töihin, jos siltä tuntuu. Ite sain loppuun asti eli sen 3 vk ja kyllä se on tarpeeseen tullut. Ei uskoisi miten uupunut voi olla raskaana.
Kaksi raskausarpea tännekin, esikoisesta ei tullut ainuttakaan.. mutta eikös se niin ole, että ne arvet vaan kaunistaa kun ne kertoo meidän elämästämme:)
Ai niin, mitä hei sanot kätilönä, onko fiksua ottaa kantoliina jo sairaalaan? Esikoisesta minusta tuntui hassulta kuljettaa häntä siinä lastenkärryssä ja kantoliinan avulla saisin sen ensimmäisen vuorokaudenkin pidettyä häntä täysin ihokontaktissa ja pääsisin itsekin liikkumaan.
VastaaPoistaEn muista nähneeni kantoliinaa yhdelläkään äidillä Tyksissä, mutta minusta ideana ei ollenkaan huonompi?
Ehdottomasti kannattaa ottaa kantoliina sairaalaan, lapsikin tottuu nopeasti liinaan ja ensimmäisinä päivinä varmaan rauhoittaakin hyvi kun muistuttaa "kohtu oloista"
VastaaPoista