tiistai 30. huhtikuuta 2013

Ajatuksia imetyksestä

Jahas palataas lempiaiheeseeni. Aloitetaan siitä että mä en yhtään tykkää siitä että nykyään ei imetyksestä voi puhua oikeen millään tavalla, ettei kukaan vaan loukkaannu, syylisty jne. Omasta onnistuneesta imetyksestä ei saisi puhua, tosin tuntuu että tämä koskee kaikkea onnea elämässä. "kel onni on, se onnen kätkeköön" vai miten se nyt meni. Joka tapauksessa, jaan edelleen mietteitäni OMASTA imetyksestäni ja ajatuksistani aiheesta. Toivon että pystyn kirjoittamaan niin että kenenkään ei tarvitse loukkaantua sanomisistani.

Imetän edelleen monta kertaa päivässä, en kuitenkaan enää lapsentahtisesti. Se tarkoittaisi että imettäisin n. 15min välein, eli aina kun lapsi muistaa maidon tai hänelle tulee tylsää. Useimmiten sanon siis ei nyt, myöhemmin tms. ja lapsi on tähän täysin tyytyväinen. Päivisin huikkaa otetaan kuitenkin n. 5 kertaa, ehkä, riippuu paljon olemmeko kotona vai jossain menossa. Öisin imetän myös edelleen, ei ole ollut kiinnostusta tai jaksamusta tehdä asialle mitään. Pikkuhiljaa alkaa kuitenkin ehkä ärsyttää ja luulen että kevään aikana ehkä teemme jotain yösyömisille, saa nähdä. Lupaan kertoa teille sitten jos näin käy!

Tällä hetkellä imetys ei ole ihanaa,eikä kamalaa. Se on tavallista, en ajattele sitä sen enempää. Se on lapsen ruokkimista. (Kyllä lapseni edelleen nauttii maitoa niin paljon että sitä voi pitää ruokailuna, varsinkin kun muita maitotuotteita ei ole käytössä*). Pari kertaa päivässä se ärsyttää. Minua ärsyttää se että lapsi tulee luokseni, työntää kädeen paidan sisään, nappaa nännistä kiinni ja yrittää kaivaa sen ulos. Sitten pari kertaa päivässä katselen lasta hänen imiessään rintaa rauhallisena, rintaa silittäen ja mietin miksi ihmeessä lopettaisin, kun nautin näistä hetkistä niin paljon.

Imetys on helppo keino rauhoittaa lapsi hetkeksi. Pimu on (oman arvioini mukaan, verrattuna muiden lapsiin) hiukan yliaktiivinen. Häntä on vaikea rauhoittaa mitenkään ja imetys onkin helpoo keino saada kierroksillä käyvä lapsi hetkeksi vetämään henkeä ja rauhoittumaan.

Hirveästi kukaan ei ole onneksi kommentoinut imetystä, vielä, eiköhän sekin ole edessä. Pitäisi miettiä varmaan etukäteen mitä vastata kommentoijille jotka päivittelevät kun "noin iso lapsi" käy vielä rinnalla. Minulla ei ole tarvettaa lopettaa, eikä lapsellakaan, joten minkä ihmeen takia vieroittaisin lapsen rinnalta? En muista kirjoitinko täällä, mutta kun kävimme 11kk ikäisen lapsen kanssa suuhygienistillä hän jossain vaiheessa kommentoi. "No kohta sinäkin pääset siitä (imetyksestä) eroon". Miehen mukaan mun ilme oli näkemisen arvoinen. En jaksanut kertoa suuhygienistille että imetys ei ole mulle mikään mistä pitää päästä eroon, enkä ole sitä lopettamassa 1v synttäreiden kunniaksi.

Eipäs, on mulla yksi syy miksi voisi harkita vieroittamista. Mun painoni ei enää pysy kurissa. Se pitkään pysyi -5kg ennen raskautta edeltävässä painossa, mutta on näköjään taas tippunut pari kiloa lisää. Ja minä syön, syön aina kun lapsikin syö, eli 2-3h välein ja herkuttelen. Ja syön vaikka ei olisi nälkä.Mutta ei siitä sen enempää

No palatakseni siis imetykseen, niin lisätään tähän se tieto-osio loppuun. Liittyen siis isomman lapsen imetykseen.
-Äidinmaidon koostumus muuttuu kun lapsi kasvaa, mutta se EI muutu sokerivedeksi tms. Proteeinipitoisuus mm. kasvaa ja maito tyydyttää isomman lapsen ravitsemuksellisia tarpeita muun ravinnon ohella.
-WHO suosittelee imetystä vähintään 2 vuotiaaksi, ympäri maailman.
- Lapsi saa rintamaidosta vastustuskykyä niin pitkään kun rintaa imee, ei vain ensimmäisinä kuukausina. Imetettävät lapset ovat terveempiä verrattuna niihin joita ei enää imetetä.
- Äidinmaito on lapsen elimistölle aina luonnollisempi vaihtoehto kuin lehmänmaito. Ei ole mikään pakko ruveta antamaan lapselle maitotuotteita 1v iässä. Lapsi ei niitä tarvitse jos imee rintaa.(Huom. oikeanlaisella ruokavaliolla lapsi ei tarvitse maitotuotteita missään vaiheessa) Äidinmaidosta ravintoaineet imetytyvät paremmin kuin lehmänmaidosta.
-Äidinmaito suojaa kariekselta!
- Äidinmaito edistää lapsen vatsan toimintaa (ehkäisee ummetusta)

(*Maitotuotteet eivät ole edelleenkään käytössä lapsen maitoallergian takia, en ole jaksanut 1v synttäreiden jälkeen edes altistaa lasta millekkään, vaan suosiolla ollaan ilman)

10 kommenttia:

  1. Minäkin varmaan imettäisin vielä, jos Onni ei ois ite lopettanut. Mulla oli tosi haikee olo, kun sille ei enää tissi kelvannut. Melkeen itku silmässä lopetin. Ihanaa, että teillä se vielä sujuu niinku pitääkin. :)

    VastaaPoista
  2. Just tuli joku tutkimus, että pitkä imetys suojaa lapsen hampaita reikiintymiseltä. Ruotsissa oli se tehty. Milloinkahan tämäkin tieto saadaan neuvolan hammashygienisteille?

    Mä en enää kehtaa omaan blogiini koko aiheesta paasata, mutta taas tuli yhden äitikaverin kanssa melkoisen paha olo kun hän kaipasi kamalasti apua imetyksestä (ei silti suostunut suoraan sitä pyytämään) ja neuvoin, neuvoin, neuvoin... ja kuuntelin samalla kaikkia mahdollisia kommentteja miksei imetys vaan onnistu heillä. Välillä äiti halusi imettää, välillä ei halunnut... huoh ja keksi kaikki mahdolliset syyt miksi juuri silloin ja tällöin piti antaa pulloa... Itsekin stressaannuin niin ja nyt tuntuu että meille tuli vähän kuilua väliin ja luulen hänen lopettaneen imetyksen kokonaan. Yritin olla NIIN empaattinen ja NIIN ystävällinen ja kaikkea... plaah. Pitäisi vaan aina pyrkiä tuohon sun juttuun eli puhuu vain omasta imetyksestä.

    Sorry avautuminen:)

    Meillä syödään tissä aamulla, unille mentäessä ja illalla + itkukohtauksen myötä. Joskus päivällä ehkä toisenkin kerran (unilta herättäessä tms.). Tyttö ei pyydä, minä en tarjoa. Yöllä sitten kyllä pari kertaa kitisee ja tarjoan siihen rintaa. Yöllä on syöty välillä tosi paljon, mutta kun ne ekat hampulat lopulta pullahtivat niin yötkin ovat rauhoittuneet. Musta tuntuu kyllä, että meidän imetys tulee loppumaan aika pian. Isoveli lopetteli 16 kk iässä ja tyttö on aika samantyyppinen. Ei sillä, että itse haluaisin lopettaa mutta jos toinen ei sitä kaipaa niin en tiedä miksi väkisillä tarjota... toki syö tarjottaessa:)

    Imetys on kuitenkin niin spesiaali ja ihana hetki. Näen kuinka pieni rauhoittuu ja on melkein nirvanassa. Silitän pientä päätä ja laitan omatkin silmät kiinni hetkeksi. Siinä vain me kaksi. Kyllä sitä taas jää kaipaamaan.

    VastaaPoista
  3. Tuhannet kiitokset ytimekkäästä tieto-osiosta. Aina kaipaa vähän kättä pidempää, tuntuu että imetystä pitää kovin usein perustella jopa neuvolassa (vaikka vauva on vasta 10 kk). Kyllä, se syö öisin useampaankin otteeseen ja päivän mittaan niin etten huomaa edes laskea. En ymmärrä, miksi pitäisi koko ajan päämäärätietoisesti pyrkiä eroon imetyksestä.

    Maitoallergia asuu ilmeisesti meilläkin - en ole viitsinyt tarkemmin testailla, kun en korvikkeita halua hankkia, eikä ole ikää suoraan lehmästä kannettuihin ollut riittävästi.

    VastaaPoista
  4. Mä en ymmärrä sitä että miksi imettävien pitäis puhua imetyksestä jotenkin anteekspyydellen ja pahoitellen ja sit taas korvikeella ruokkivien kauheen hyökkäävästi ja selitellen.. Rasittavaa.. Mulla on imetyspostaus "työn alla".. ;)

    VastaaPoista
  5. Ah, ja tekisi mieli lisätä tonne "tieto-osioon" että ihimislapsen luonnollinen rinnasta vieroittumisikä on 5-7 vuotta :D

    VastaaPoista
  6. eihän sille maidolle tarvi altistaa, mutta niitä riisi/kaura/soijamaitoja+valmisteitakin on. ne on näppäriä ruuanlaitossa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei missään nimessä tarvi ja meilläkin käytetään "korvikkeita" ruuanvalmistuksessa. Tarkoituksena olisi kuitenkin siedättää pikkuhiljaa maitotuotteita koska haaveissa olisi että hoitoon menessä voisi syödä tavallista ruokaa. Jos ei voi syödä meidän pitää mennä lääkärille ja maitoaltistukseen että saadaan allergiasta todistus ja lapsi maidottoman ruuan.

      Poista
    2. Meidän taapero ei myöskään kestänyt lehmänmaitoa siinä vuoden ikäisenä. Nyt lapsi on 1 v 8 kk ja lehmis sopii! Kerran vain tehtiin ruokaa lehmiksestä ja huomattiin että lapsen vatsa toimi silti normaalisti. Ilman siedätystä, eli voi se näinkin mennä. Eli meidän lapsella kyse ei ollut allergiasta, vaan ehkä yliherkkyydestä. Olen kuullut, että lapsen suolisto kehittyy ja saattaa olla että pian teidänkin lapsi sietää lehmistä.

      Poista
    3. joo monestihan viimeistään 3-4v iässä maitotuotteet alkaa useimmille sopia :)

      Poista
    4. niin ja mä olen ihan tyytyväinen että enää ei tarvi niin tarkasti katsoa mitä itse suuhun laittaa kun maidon kautta ei enää reagoi pieniin määriin maitoproteiinia

      Poista