lauantai 27. heinäkuuta 2013

Yöelämää

No niin, suurinosa ihmisistä tietää että vauvat syö ja heräilee öisin. Suurin osa ei kuitenkaan tiedä sitä että harva vauva lopettaa yösyöntejä itsekseen. Ensinnäkin harva vauva ehtii luopua yösyönneistä ennenkuin vanhemmat aloittavat unikoulun. "suurin osa vauvoista pärjää ilman yösyöntejä 6kk iässä" on kääntynyt siihen että neuvoloissa suositellaan yösyöntien lopettamista 6kk iässä. No jotkut varmaan pärjäävät ilman yösyöntejä, mutta veikkaisin että suurinosa kyllä ei. Useimmat lapset kyllä lopettaisivat yösyönnit aikanaan, mutta se saattaa tapahtua vasta parin vuoden iässä.

Nykyään onneksi ihan yleisesti suositellaan lempeämpää unikoulua jossa lasta ei jätetä yksin huutamaan vaan vanhempi on läsnä ja juttelee ja silittelee lasta rauhoittavasti. Tämä on mun mielestä tärkeä seikka koska mitä pienempi vauva on, sitä pienempi on myös ymmärrys ja lapsi luulee että vanhemmat ovat hylänneet hänet. Lempeämpään keinoon parantaa unielämää suosittelen Elizabeth Pantley:n kirjaa lempeä matka höyhensaarille.

No juu, tarkoitus ei ole asiasta sen enempää kirjoittaa vaan kertoa miten meillä asia on mennyt!

6kk neuvolassa minulle kerrottiin että lapsen ei tulisi enää öisin syödä. Olin hieman ihmeissäni, sillä lapsi vasta maisteli kiinteitä, miten hän muka pystyisi pärjäämään ilta-aamupalan välisen ajan (14h) syömättä? Onneksi olin myös tutustunut aiheeseen ja osasin kertoa terkkarille että ei se äidinmaito nyt niin vaarallista lapsen hampaille ole. (lähde).

Lapsi söi tässä vaiheessa muistaakseni aika vähän öisin. Meni 21(?) aikaan nukkumaan ja söi ehkä kerran illalla ja pari kertaa aamuyöllä/aamulla. Ehkä, en oikeasti muista. 7kk iässä alkoi heräilyt tihetä ja niitä 30min-2h välien heräilyjä läpi yön kestikin 1v hujakoille. Jotkut yöt oli kamalia, toiset vähän parempia. 7-8kk iässä lapsen yöheräilyt väsytti minua tosi paljon. Mutta silti tiesin että ei niille vielä ainakaan mitään tehdä, koska lapsi on niin pieni.

8kk neuvolassa terkkari kysyi yöimetyksistä mutta ei ottanut niihin enää kantaa, kerroin kyllä että ainakaan ennen 1v ikää en tee asialla mitään. Lääkäri puolestaan kehotti siirtämään vauvan omaan huoneeseen nukkumaan, mutta oli kuitenkin sitä mieltä että on ihan ok, jos lapsi herä 1-2kertaa yössä syömään, kun kerran yö kesti sen 14h. Tässä vaiheessa nimittäin lapsi oikeasti söi vain pari kertaa, muilla heräämiskerroilla vaan vähän lussutti nänniä suussa, ilman että heruminen käynnistyi.

hmm.. sittemmin ei neuvolassa taidettu asiaa enää mainita. Odotankin innolla pääsenkö keskustelemaan aiheesta 1.5v neuvolassa :D

Tällä hetkellä lapsen ollessa 1.5v hän syö iltapalaa n. 18.30-19 välisenä aikana ja menee sänkyyn n. 19.30. aamulla herätään tällä hetkellä n. klo 8-9 välillä ja aamupala on siis noin 9-10 välillä. Eli edelleen hyvin pitkä pätkä pitäisi selvitä ilman ruokaa. (itsekkään en ole noin pitkää aikaa ilman ruokaa vaan syön itse iltapalaa lapsen mentyä nukkumaan.). Ennenkuin itse menen nukkumaan lapsi herää  yleensä muutaman kerran, ensimmäinen kerta voi olla heti 45min nukahtamisesta tai sitten yli 2h. Siitä miten hän herää kun itse olen nukkumassa en oikeasti tiedä. Olen yrittänyt kirjoittaa ylös heräämisiä mutta yleensä en ehdi edes kelloa katsoa kun olen itse jo unessa uudestaan. Koska nukumme kaikki vierekkäin (perhepeti, vieressä pinnasänky ilman toista laitaa) ei  minun tai lapsen tarvi herätä kunnolla ja olemme aamulla levänneitä. Luulisin että 24-aamuyön välillä on pidempi 4-5h pituinen pätkä yhtäjaksoista unta useimpina öinä ja sitten aamuyöstä taas syödään ja aamuisin usein nukutaan vielä useampi tunti putkeen. Välillä lapsi herää useammin, välillä mietin onko hän ennen aamua herännyt lainkaan. Usein hän ei syö, eli vähän käytää rintaa suussa ja jatkaa uniaan ilman että heruminen käynnistyy, välillä hän syö.

Vuoden iässä mietimme "unikoulun" pitämistä, mutta koska lapsen temperamentti on mitä on, se olisi mennyt joka tapauksessa huutamiseksi ja emme sitä miehen kanssa halunneet. Joten se jäi. Aika ajoin käy mielessä että pitäisikö jotain tehdä, usein tämä liittyy aikoihin jolloin lapsi käy huonosti nukkumaan. Esimerkiksi nyt saataan laittaa lasta nukkumaan 2h, kun hän ei vain suostu nukahtamaan. Minulle kuitenkin tissille nukuttaminen ja yöimetys ovat "helpot" ratkaisut. Enemmän voimia veisi jos lapsen herätessä ei voisikaan antaa tissiä suuhun tai yövieroitus joka tietäisi useamman viikon huonosti nukuttuja öitä. Lapsi ei kuitenkaan enää tarvitse maitoa yöllä, joten voi olla että yövieroitus on meillä kohta ajankohtainen, tai sitten ei. Aika näyttää. Lupaan kertoa jos asiassa tapahtuu muutos :) Muistutan kuitenkin että jos ajatellaan ihmislajin biologiaa on 1.5v vuotiaan lapsen rinnallakäyminen päivin ja öin täysin luonnollista, vaikka se nykykulttuurissamme ei sitä olekkaan....

10 kommenttia:

  1. Meillä herra 1v syö öisin ehkä kerran, joskus ei ollenkaan. Neuvolassa 10kk iässä käskettiin ehottomasti lopettaa yösyönnit, mut ollaan tutista päästy eroon ihan itekseen, niin en varmasti enää anna tuttia, vaan annan sen pullon jota imee vähän aikaa ennenku pääsee takasin uneen. Katellaan sitten lähempänä 2vuotta, jos pääsis tosta pullosta eroon ja sitä kautta myös yösyönneisteä. :) Mä en kyllä ees nykyään muista, oonko käyny laittaa Nikolle maitoa vai en, ku menee jo niin rutiinista. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdestä herätyksestä luulisi pääsevän aika helpostikkin eroon sitten kun tuntuu että aika on kypsä :)

      Poista
  2. Just. Meillä ei herätty ja syöty kuin kerran yössä 5 kk vanhaksi. Sen jälkeen on yöt nukuttu 21-07.30. Tuttupullosta pitäisi luopua vuoden ikään mennessä, kuten tutistakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on etä lapset on erilaisia. Toiset alkaa itsekseen nukkua yöt läpeens, toiset ei. Luulen että meillä tulee olemaan aika taistelu että öisistä palveluista luovutaan.

      Poista
  3. Jokainen vauva on niin erilainen. Meillä ei tyttö enää syö rintaa, mutta herää kerran yössä kunnolla (nukahtaa kun pääsee meidän väliin nukkumaan) ja aamuyöllä nukkuu vähän rauhattomammin. Tutuilla joilla on samanikäinen vauva, kuin minulla ja sinulla, niin heillä on nukuttu yöt läpeensä jo kauan aikaa jne. Kyllä jokainen vanhempi itse tietää koska lapsi (ja myös vanhempi itse) on valmis seuraavaan vaiheeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Ärsyttää kun vauvoilla erityisesti nukkumiseen liittyvät asiat on sellaisia että kaikki antaa omat neuvonsa ja sanovat että tämä toimii, mutta kun kaikille ei vaan toimi kaikki ja lapset on yksilöitä.

      Poista
  4. Meillä on tosiaan yötissittelyt jatkuneet jokaisen kohdalla aina taaperoikään asti.
    Eli ikään, jolloin lapsi ymmärtää jo puhetta.
    Illalla nukkumaan mentäessä on jo käsitelty, että nyt mennään nukkumaan ja aamulla otetaan maitoa.
    Ja sitten jos (/kun) on yöllä herätty huutelemaan maitoa, niin olen sanonut, että nyt nukutaan ja aamulla otetaan maitoa. Piste.
    Toisien kohdalla on riittänyt ihan pari yötä ja homma on ymmärretty, toisien kohdalla on vaadittu vähän pidempää pinnaa.
    Mutta mitään huutokonsertteja meillä ei ole yövieroitusten vuoksi ollut ja uskon että sillä on suuri vaikutus, että ollaan odotettu tosiaan sinne asti, että asian on voinut puheella selittää jo ennen nukkumaanmenoa ja silloin yöllä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että meillä huutokonsertteja tulee kyllä olemaan ja sitäkin tärkeämpää mun mielestä oli odottaa sitä että lapsi ymmrätää enemmän. Vihainen huuto on helpompi kestää kuin se että lapsi huutaa ahdistuneena kun ei tiedä mitä tapahtuu ja miksi tissiä ei saakkaan.

      Poista
    2. Joo toi on totta.
      Meillä auttoi myös viimeisimmän kohdalla uusi yöpehmolelu, sellainen Petteri Kaniini, joka hankittiin avuksi yövieroitukseen. <3
      Sen avulla sai öisin aika nopeasti kiukun laantumaan, kun otti Kaniinin avuksi: "Katso, kanikin tulee tähän sinun viereen tyynylle nukkumaan ja aamulla otetaan sitten maitoa." :)
      En tiedä toimisiko teillä, mutta eipä tuossa kai mitään häviä (muuta kun sen unilelun verran rahaa), jos kokeilee.

      Poista
  5. Mä luin jostan että n. kaksivuotiaana lapsi alkaa nukkumaan 10-12 tunnin yöunia, keskimäärin. Meillähän ollaan kohta kaksi ja nyt huomaan että viimeisen kuukauden ajan neiti on nukkut unet käytännössä putkeen. Nyt kun herään osana viikonpäivistä aamukuudelta töihin, niin oikeasti yritän siinä vähän puoliväkisillä imettää unista neitiä ettei rinnoille tulisi melkein 20 tunnin taukoa. Kotipäivinä syö rintaa myös aamuseitsemästä niin kauan kun jaksamme notkua sängyssä.

    MUTTA aina uutta poskihampaan puhkeamista edeltää parin yön vaikeroimiset ja "TISSI" huutelut. Sitten taas rauhoittuu.


    VastaaPoista