Minä ja mieheni ollaan ostettu pimulle tosi vähän leluja. Muutama kirja on ostettu ja vauva-aikana pari sellaista klipsillä rattaisiin/kaukaloon kiinnitettänää helistintä ja yhden purulelun. Kirpparilta on tullut myös pari kirjaa ostettua. Itse olen askarrelut parit huopakuvat ja huopakehyksisen peilin. Lelukoriin on myös eksynyt isoista puuhelmistä tehtyjä kaulakoruja.
Mummot on valitettavasti olleet aktiivisempia. Mun äiti on ostellut kirpparilta leluja esim. brion pellen ja palikkalaatikon (näitä toivottiinkin). Miehen äiti on ostanut tollaisen muoviastiaston jossa on joku 50 osaa. Tästä en ollut yhtään innostunut, varsinkin kun toi sen meille ihan muuten vaan, hän on muutenkin halunnut paapoa tyttöä tuomalla aina jotain kun nähdään, mistä olen vähän näreissäni. eiköhän se lapsi rakasta mummoaan ihan ilman roinaakin.Mun sisaruksilta on peritty myös jotain leluja ja useammalla lapsella kiertänyt taaperokärry tuli meille. sitten sieltä sun täältä kertynyttä roinaa.
No joka tapauksessa meillä on tavaraa ihan liikaa, vaikka siis oiekasti ei olekkaan paljoa. Mutta kun eihän nuo lapset (ainakin kaikki jotka minä tiedän) tarvi leluja kun ne leikkii kuitenkin kaikella muulla. Pimu myös lukee paljon eli meidän n.10 kirjaa ei riitää mihinkään kun ne luetaan joka päivä monta kertaa.
Mun äiti tietää ja miehen siskolle ja äitille olen yrittänyt muistuttaa että ei turhia tavaroita haluta ja arvostetaan itsetehtyä ja kirjoja. Olinkin iloisesti yllättynyt kun joulupaketista paljastui pimulle itsetehty lorupussi ja mollamaija (miehen äiti), kirja (miehen sisko), pulkka (mun äiti, tätä toivottiin) ja meiltä pimu sai pari kirjaa. Ihanaa, toivottavasti joulut pysyy kurissa jatkossakin. Toivottavasti tuo anoppini vaan malttaisi olla kantamatta tavaraa meille niin paljon niin saatasiin ehkä pidettyä kurissa tavaramäärä.
Mieluummin tarpeellista tavaraa, kuin leluja. Romua kertyy kuitenkin hirveästi... Meilläkin poika sai pari kierrätyslelua vaarin varastoista, mutta tulipa noita uusiakin.
VastaaPoistaHassua on myös se, että vaikka äitini tietää, ettemme halua lapselle hirveästi joululahjoja, niin hänpä sitten paketoi jokaisen lahjan erikeen. Lapsi olisi voinut saada siis kolme pakettia, mutta kolmen sijasta tulikin kuusi, koska mummi oli paketoinut mm. vaatteet kaikki eri paketteihin. Ja lapsi on siis 9kk ;-DDD Toisaalta luultavasti 7-15 vuoden päästä lahjamäärä tulee esille lapsen suusta, koska tuntuu, että lapset vertailevat keskenään lahjojen määrää (ja kalleutta). Harmillista minusta.
VastaaPoistameillä ainakin astiasto on ollut hitti, se ostettiin esikoiselle ja kaikki kolme on niillä leikkineet paljon.
VastaaPoistaNuo astiat kyllä tulevat olemaan suosittu juttu, ehkä turhan aikaisin vaan ostettu:)
VastaaPoistaMä olen törkeä, mutta otan kirppispaikan tuossa keväällä ja myyn kaikki turhat lahjat pois tai annan ne eteenpäin jos joku huolii, yleensä ei huoli. Viime keväänä lähti esimerkiks semmoinen turha pattereilla toimiva autonrattisysteemi jossa siis kuvaruudussa näkyy tie ja sitten sitä pitkin ohjataan, muovinen helikopteri, yli metrin korkuinen nosturi (lähti roskikseen kun hajosi), muovinen moottorikelkka ja ties mitä.
Meillä onneks on anopille tehty selväksi ettei leluja, mutta kun isompi on siellä paljon hoidossa niin hän on ostanut niitä sinne (ja ne ajautuu tietenkin tänne, mutta pyritään pitämään niin et on myös siellä). Mut isotäti ja isosetä sekä kummit ja muut sukulaiset..huoh. Onneks nyt jo kolmevuotiaan kohdalla voi esittää toiveita mut muistan kyllä tuon tilanteen. Ja kuka ostaa parhaimman lelun, siitä oikein kiistellään "mun lelusta se tykkäs eniten"...:)
Vähän sama tilanne täälläkin. Onneksi meillä sukulaiset olivat aika hyvin sisäistäneet sen, että ei toivota hirveitä (turhia)leluvuoria. Pöntiäinen sai kestäviä (puu)leluja ja tarpeellisia vaatteita, joista on iloa pitkään. Toisaalta onhan se vähän niin, että ymmärrettävästi toiset haluavat lahjoja ostaa/antaa ja sitäkin pitää jollain tavalla kunnioittaa. Onhan se välillä vaikeaa ostaa toiselle juuri oikea lahja. Ainakin itsestäni tuntuu, että kummipojalle on tullut useammankin kerran ostettua hutilahjoja, vaikka parhaat aikomukset ovat olleetkin. Nyt hänen äitinsä sanoi minulle suoraan, että kirjoista tai peleistä poika ei tykkää. Voipi siis olla, että muutaman vuoden päästä pöntiäinenkin itse haluaa ihan toisenlaisia juttuja kuin minusta olisi hyväksi.. ;)
VastaaPoistaAstiasto on tosiaan ihan mieleinen meille, mutta se että joka kerta kun tavataan mummoa on hänen pakko tuoda lahjoja. Minun mielestäni lahjoja saa jouluna ja synttäreillä tai jossain muussa spesiaalitilanteessa. Minulle on ihan sama jos hän haluaa ostaa leluarsenaalin omaan kotiinsa, mutta meillä on jo on vähän liikaakin tavaraa täällä. Mieskin jossain vaiheessa sanoi äidilleen että ei tarvitse koko ajan jotain ostaa ja hän kimpaantuneena sanoi että hän saa lelliä lastenlastaan niin paljon kuin haluaa...
VastaaPoistaOho, aika kurjaa, jos hän ei kunnioita teidän toiveitanne! Taitaa olla isoäitiyteen hurahtanut tai sitten jotenkin koittaa ostaa vauvan rakkauden lahjoilla, mikä tietenkin on kovin hullua! Noh, kylmästi vaan ylimääräiset tavarat kiertoon...
VastaaPoista