Nojuu, mistäs sen aloittaisi. Valmistuin kätilöksi siis 2010 syksyllä ja ehdin olla töissä lähes 1.5 vuotta ennenkuin jäin äitiyslomalle. Tästä ajasta työskentelin vajaa puolivuotta vastasyntyneiden teholla ja loppuajan synnyttäneiden osastolla.
Kätilökoulutuksessahan on tietys direktiivit joiden mukaan harjoitteluita suoritetaan. Ennen valmistumista pitää hoitaa tietty määrä synnytyksiä, raskaana olevien seurantakäyntejä, synnytyksen jälkeistä tarkkailua jne. Kun tein harjoitteluita eri paikossa näin kätilön työtä eri näkökulmista ja samalla pystyi jo arvoimaan mikä kiinnostaa muita enemmän. Koulutukseen kuuluu myös sairaanhoitajan tutkinto ja samat harjoittelut ja teoriat kuin sairaanhoitajilla. Vaikka hoitoalaa kumpikin on, niin yksi oleellinen seikka erottaa nämä toisistaan. Sairaanhoitaja hoitaa sairaita, kätilö hoitaa tervettä naista. Toki raskauteen ja synnytykseen voi liittyä sairauksia ja ongelmia, mutta silti raskaus ja synnytys ei ole sairaus. (Vaikka voisi näin ajatellakin, kun miettii miten paljon toimenpiteitä, lääkkeitä ja tarkkailua synnytyksissä käytetään yleisesti). Mutta siis huomaan itsessänikin sen että minusta ei olisi sairaanhoidon työhön.
Mutta siis minulle synnyttäneiden osasto on se tutuin paikka, siellä työskentelin ennen äitiyslomalle jääntiä ja siellä olen myös opiskellessani tehnyt kaksi kesää kesätöitä. Se on myös paikka, minne vannoin etten valmistuttuani mene töihin :D (no tuore kätilöhän menee juuri sinne missä niitä töitä sattuu olemaan, kätilöillä kun ei todellakaan ole paikkoja auki pilvinpimein ja ainakin pk-seudulla saa vähän jännittääkin saako töitä vai, jos ei ole jalkaa ovenvälissä jonnekkin). Synnyttäneiden osasto eri kaupungissa olikin sitten ihan erilainen asenteiltaan ja ilmapiiriltään ja viihdyin (ennakko-odotuksista huolimatta) erittäin hyvin. Mutta en voisi ikinä kuvitella tekeväni pidempää "uraa" siellä, sillä haluan nähdä ja kokea muutakin ja toteuttaa haaveitani (joista lisää myöhemmin).
Nyt hoitovapaalla on tullut mietittyä töihin paluuta. Varmastikkin palaan vanhaan työpaikkaani, jos töitä vain, sillä minulla ei vielä ollut vaikuista työsuhdetta. Todennäköisesti töihinpaluu tapahtuu siis vuoden vaihteessa. Mutta olen puhunut miehen kanssa että jos kesällä/syksyllä olisi tarjolla joku lyhyt pätkä töitä, voisi mies jäädä vähäksi aikaa kotiin.
Jatkan töihin liittyvistä haaveista/suunnitelmista lisää myöhemmin
Muuttuiko suhteesi työhön ja siellä synnytyksiin oman synnytksesi myötä? :)
VastaaPoistaHirveästi ei, mutta uskon että siitä että on kokenut synnytyksen ja ollut osastolla tuoreena äitinä auttaa eläytymään muiden perheiden tunteisiin paremmin sitten kun palaan töihin.
PoistaJa sellainen yksittäinen juttu mikä tuli mieleen, niin suurin osa synnyttäjistä toistelee kuolevansa, jossain vaiheessa synnytystä ja opiskelijana sitö aina ihmetteli. Mutta kun on itse ollut siinä ponnistusvaiheen sekavassa mielentilassa joka on vaan hikeä ja kipua ja työntämistä niin tiedän tasan tarkkaan miksi moni kokee kuolevansa siinä vaiheessa :D Itsekkin kyseisen lauseen olen synnytyksessä sanonut