Avasin blogin taas julkiseksi. Ne muutamat harvat kuvat mitä olen tänne lisännyt lapsesta olen poistanut. Edelleenkään en palaa tänne kirjoittelemaan vaan meidän elämästä voi lukea http://alaniksenoma.blogspot.fi
Mutta jos joku vanha lukija sattuu löytymään tänne niin tule ihmeessä kertomaan kuulumisia uuden blogin puolelle :)
keskiviikko 6. elokuuta 2014
keskiviikko 23. lokakuuta 2013
torstai 10. lokakuuta 2013
Uusi blogi löytyy täältä http://alaniksenoma.blogspot.fi/ tervetuloa sinne. Samanlaista löpinää kuin täälläkin mutta yksityisyytemme lisääntyy.
keskiviikko 9. lokakuuta 2013
Kiitos ja kumarrus
Blogi on tullut tiensä päähän ja kaikki kirjoitukset poistin näkyvistä. Kiitos kaikille tutuille ja tuntemattomille jotka ovat täällä lukeneet ja kommentoineet. Jatkan kyllä muiden kirjoitusten lukemista ja yritän aktivoitua kommentoimaankin enemmän :)
lauantai 28. syyskuuta 2013
Alkusyksyn kuulumisia
Pitkästä aikaa taas täällä. Oishan mulla ollut aiemminkin jo paljon kerrottavaa, mutta ollaan oltu kipeitä ja aika on kulunut ihan muuhun kun koneella istumiseen.
Kuten viimeksi mainitsinkin niin neiti on kyllä oppinut kuivaksi. Reilut pari viikkoa ollut täysin päiväkuiva ja tuon parin viikon aikana on sattunut vain yksi vahinko ja se oli omaa syytäni kun ulos lähtiessä en käyttänyt pissalla. (eikä silloinkaan pissa tullut housuun paljon vaan neiti pidätti loput kunnes päästiin kotiin pissalle.) Yökuivaksi neiti todennäköisesti oppii myös aika nopeasti, sillä sattuneesta syystä (kts. alla) suurin onasa yövaipoista on ollut viime aikoina kuivia.Äiti kiitää kun ei tule vaippapyykkiä :)
No me sitten yövieroitettiin tyttö ja se meni tosi kivuttomasti ja helposti! Kerron lisää ihan omassa jutussa kunhan ehdin. Mutta yöt on parantuneet huimasti ja koska yöllä ei juoda niin tosiaan ne vaipatkin on sitten kuivia!
Päivähoitopaikka päätös kolahti eilen postiluukusta ja nyt alkaa todenteolla sen jännittäminen ja suunnittelu. Töitä ei itsellä ole vielä tiedossa ja osastolla josta jäin äitiyslomalle ei kuulemma taida töitä olla tarjolla joten se koittaa puhelinrumba ja töiden etsiminen minulle.
Mutta nyt nautin omaa aikaa punkkulasin (!) ja good wifen ääressä :D
Kuten viimeksi mainitsinkin niin neiti on kyllä oppinut kuivaksi. Reilut pari viikkoa ollut täysin päiväkuiva ja tuon parin viikon aikana on sattunut vain yksi vahinko ja se oli omaa syytäni kun ulos lähtiessä en käyttänyt pissalla. (eikä silloinkaan pissa tullut housuun paljon vaan neiti pidätti loput kunnes päästiin kotiin pissalle.) Yökuivaksi neiti todennäköisesti oppii myös aika nopeasti, sillä sattuneesta syystä (kts. alla) suurin onasa yövaipoista on ollut viime aikoina kuivia.Äiti kiitää kun ei tule vaippapyykkiä :)
No me sitten yövieroitettiin tyttö ja se meni tosi kivuttomasti ja helposti! Kerron lisää ihan omassa jutussa kunhan ehdin. Mutta yöt on parantuneet huimasti ja koska yöllä ei juoda niin tosiaan ne vaipatkin on sitten kuivia!
Päivähoitopaikka päätös kolahti eilen postiluukusta ja nyt alkaa todenteolla sen jännittäminen ja suunnittelu. Töitä ei itsellä ole vielä tiedossa ja osastolla josta jäin äitiyslomalle ei kuulemma taida töitä olla tarjolla joten se koittaa puhelinrumba ja töiden etsiminen minulle.
Mutta nyt nautin omaa aikaa punkkulasin (!) ja good wifen ääressä :D
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Päiväkuivaksi opettelua
Just kun neuvolassa todettiin terveydenhoitajalla että ei tuu pottaan mitään niin johan alkoi muuten tulemaan. Viikon verran on tässä nyt menty niin että kotona lähes jokainen pissa on tullut pottaan, samaten kakat. wuhuu!
Alkuun halusi välillä vaipan ja saattoi sitten pissiäkkin sinne mutta tuli sitten surkeana kertomaan "pippi" kun pissi tuli vaippaan. Nyt ei halua vaippaa tai housuja vaan juokseen päivät pitkät pylly paljaana. Useimmiten menee omatoimisesti potalla ja hihkuu riemusta kun pissi tulee, välillä kun aavistan että nyt pissi olisi tulossa, muistutan potasta ja neiti menee sinne ja tekee tarpeensa.
Me on oltu nyt flunssan takia aika pitkälti kotona vaan niin se on varmaan editänyt sitä. Pihalla kun on menty niin tottakai vaippa laittettu ja pissi on sinne saattanut ulkona tulla, mutta ulkonakin tyttö siitä kertoo.
Tyttö on itse ihan innoissaan. Hihkuu riemusta, taputtaa ja kurkkii pottaan. Mä vielä innostin vähän lisää alussa ja annoin tarran pottaan liimattavaksi aina kun sinne tuli jotain. Nyt aina potan huuhtelun jälkeen tyttö jo itse suuntaa "tarralaatikolle" ja liimaa tarran pottaan :)
Mä olen niin ylpeä tuosta tytöstä ja matka päiväkuivaksi on alkanut. Aika lailla "kotikuivia" jo ollaan, viikon sisällä on tapahtunut vain 2 vahinkoa. Ensi viikolla olisi kaverin luo menoa, saa nähdä malttaako sielläkin pissiä pottaan :)
(Hyvään aikaan muuten tyttö aloitti, meidän pesukone lähti huoltoon ja ennen lainakoneen saamista me oltiin useampi päivä ilman pesukonetta, pyykitupaakaan ei ole. Onneksi ei kertynyt montaa vaippaa sinä aikana)
Alkuun halusi välillä vaipan ja saattoi sitten pissiäkkin sinne mutta tuli sitten surkeana kertomaan "pippi" kun pissi tuli vaippaan. Nyt ei halua vaippaa tai housuja vaan juokseen päivät pitkät pylly paljaana. Useimmiten menee omatoimisesti potalla ja hihkuu riemusta kun pissi tulee, välillä kun aavistan että nyt pissi olisi tulossa, muistutan potasta ja neiti menee sinne ja tekee tarpeensa.
Me on oltu nyt flunssan takia aika pitkälti kotona vaan niin se on varmaan editänyt sitä. Pihalla kun on menty niin tottakai vaippa laittettu ja pissi on sinne saattanut ulkona tulla, mutta ulkonakin tyttö siitä kertoo.
Tyttö on itse ihan innoissaan. Hihkuu riemusta, taputtaa ja kurkkii pottaan. Mä vielä innostin vähän lisää alussa ja annoin tarran pottaan liimattavaksi aina kun sinne tuli jotain. Nyt aina potan huuhtelun jälkeen tyttö jo itse suuntaa "tarralaatikolle" ja liimaa tarran pottaan :)
Mä olen niin ylpeä tuosta tytöstä ja matka päiväkuivaksi on alkanut. Aika lailla "kotikuivia" jo ollaan, viikon sisällä on tapahtunut vain 2 vahinkoa. Ensi viikolla olisi kaverin luo menoa, saa nähdä malttaako sielläkin pissiä pottaan :)
(Hyvään aikaan muuten tyttö aloitti, meidän pesukone lähti huoltoon ja ennen lainakoneen saamista me oltiin useampi päivä ilman pesukonetta, pyykitupaakaan ei ole. Onneksi ei kertynyt montaa vaippaa sinä aikana)
keskiviikko 21. elokuuta 2013
1,5v neuvola
No nyt oli odotettu 1.5v neuvola vaikka ikää onkin jo kuukausi enemmän. Nytkin käynti vain terkkarilla, 3 viikon päästä meillä on vielä lääkäriaika.
Olipas ihana terkkarikäynti. Joka kerta ehkä alan tykätä tuosta meidän tädistä enemmän, vaikka alkuun en ollut ihan varma onko meidän ajatusmaailma samalla tasolla, mutta hän tuntuu kunnioittavan perheen omia valintoja <3 Ei siis urputusta yösyönneistä tms. Mutta varmisteli kyllä että jaksanhan minä jne. Ja huomioi isänkin!
Pimu on kehittynyt kuten asiaan kuuluu ja kasanut kovasti. Tyttö pääsikin isojen tyttöjen vaa'alle kun todettiin ettei kannata vauva-vaa'alla punnita kun sen kiloraja on 15kg asti :D Komeat mitat oli siis 16.1kg ja 85,1cm :) Voi mun ihanaa pylleröä
Maitoallergia asiaa käydään läpi sitten lääkärikäynnillä ja tarpeen vaatiessa käydään sitten vaikka yksityisellä.
Asia josta en ole varmaan muistanutkaan mainita on karsastus. Eli viime keväänä huomasin jossain vaiheessa että tytön silmät alkoi aika ajoin karsastamaan. Eli silmät /tai toinen silmä karkas ja loppu tulos oli kieroon katsova tyttö. Käytiin pari kuukautta sitten neuvolanlähetteellä silmälääkärillä ja siellä karstastus todettiin seurattavaksi. Parin kuukauden päästä pitäisi käydä uudestaan ja tarkastuksia jatketaan varmaan jonnekin kouluikään. Toistaiseksi ei ole tarvetta sitä hoitaa, mutta eihän sitä tiedä vaikka tilanne sellaiseksi kehittyy. Kuulen siis mielelläni kokemuksia vanhemmilta joiden lasten karsastusta on hoidettu! Erityisesti jos karsastus on alkanut vasta vauva-iän jälkeen!
Olipas ihana terkkarikäynti. Joka kerta ehkä alan tykätä tuosta meidän tädistä enemmän, vaikka alkuun en ollut ihan varma onko meidän ajatusmaailma samalla tasolla, mutta hän tuntuu kunnioittavan perheen omia valintoja <3 Ei siis urputusta yösyönneistä tms. Mutta varmisteli kyllä että jaksanhan minä jne. Ja huomioi isänkin!
Pimu on kehittynyt kuten asiaan kuuluu ja kasanut kovasti. Tyttö pääsikin isojen tyttöjen vaa'alle kun todettiin ettei kannata vauva-vaa'alla punnita kun sen kiloraja on 15kg asti :D Komeat mitat oli siis 16.1kg ja 85,1cm :) Voi mun ihanaa pylleröä
Maitoallergia asiaa käydään läpi sitten lääkärikäynnillä ja tarpeen vaatiessa käydään sitten vaikka yksityisellä.
Asia josta en ole varmaan muistanutkaan mainita on karsastus. Eli viime keväänä huomasin jossain vaiheessa että tytön silmät alkoi aika ajoin karsastamaan. Eli silmät /tai toinen silmä karkas ja loppu tulos oli kieroon katsova tyttö. Käytiin pari kuukautta sitten neuvolanlähetteellä silmälääkärillä ja siellä karstastus todettiin seurattavaksi. Parin kuukauden päästä pitäisi käydä uudestaan ja tarkastuksia jatketaan varmaan jonnekin kouluikään. Toistaiseksi ei ole tarvetta sitä hoitaa, mutta eihän sitä tiedä vaikka tilanne sellaiseksi kehittyy. Kuulen siis mielelläni kokemuksia vanhemmilta joiden lasten karsastusta on hoidettu! Erityisesti jos karsastus on alkanut vasta vauva-iän jälkeen!
keskiviikko 14. elokuuta 2013
1.5v
No ei se nyt ihan vielä kouluun mene, mutta kyllä se aika vaan rientää. Pimu siis täytti viime kuussa 1.5v ja on niin iso tyttö nykyään että ohhoh. Tajuaa asioista niin paljon että itse välillä ihmettelee suu auki että miten se nyt tuonkin ymmärtää/osaa tehdä.
Puhuu yksittäisiä sanoja, sanavarastossa on varmaan 50 sanaa? Toistelee paljon mitä itse sanoo. Tykkää kiipeillä joka paikkaan. Lempileluja on (edelleen) kirjat. Niitä luetaan joka päivä, monta kertaa. Onneksi on kirjasto, niin edes parin viikoin välein vaihtuu luettavat :) Vierastaa tällä hetkellä kovasti ihmisiä ja outoja paikkoja.
Mutta ensi viikolla meillä on neuvola, palataan sitten asiaan :)
lauantai 27. heinäkuuta 2013
Yöelämää
No niin, suurinosa ihmisistä tietää että vauvat syö ja heräilee öisin. Suurin osa ei kuitenkaan tiedä sitä että harva vauva lopettaa yösyöntejä itsekseen. Ensinnäkin harva vauva ehtii luopua yösyönneistä ennenkuin vanhemmat aloittavat unikoulun. "suurin osa vauvoista pärjää ilman yösyöntejä 6kk iässä" on kääntynyt siihen että neuvoloissa suositellaan yösyöntien lopettamista 6kk iässä. No jotkut varmaan pärjäävät ilman yösyöntejä, mutta veikkaisin että suurinosa kyllä ei. Useimmat lapset kyllä lopettaisivat yösyönnit aikanaan, mutta se saattaa tapahtua vasta parin vuoden iässä.
Nykyään onneksi ihan yleisesti suositellaan lempeämpää unikoulua jossa lasta ei jätetä yksin huutamaan vaan vanhempi on läsnä ja juttelee ja silittelee lasta rauhoittavasti. Tämä on mun mielestä tärkeä seikka koska mitä pienempi vauva on, sitä pienempi on myös ymmärrys ja lapsi luulee että vanhemmat ovat hylänneet hänet. Lempeämpään keinoon parantaa unielämää suosittelen Elizabeth Pantley:n kirjaa lempeä matka höyhensaarille.
No juu, tarkoitus ei ole asiasta sen enempää kirjoittaa vaan kertoa miten meillä asia on mennyt!
6kk neuvolassa minulle kerrottiin että lapsen ei tulisi enää öisin syödä. Olin hieman ihmeissäni, sillä lapsi vasta maisteli kiinteitä, miten hän muka pystyisi pärjäämään ilta-aamupalan välisen ajan (14h) syömättä? Onneksi olin myös tutustunut aiheeseen ja osasin kertoa terkkarille että ei se äidinmaito nyt niin vaarallista lapsen hampaille ole. (lähde).
Lapsi söi tässä vaiheessa muistaakseni aika vähän öisin. Meni 21(?) aikaan nukkumaan ja söi ehkä kerran illalla ja pari kertaa aamuyöllä/aamulla. Ehkä, en oikeasti muista. 7kk iässä alkoi heräilyt tihetä ja niitä 30min-2h välien heräilyjä läpi yön kestikin 1v hujakoille. Jotkut yöt oli kamalia, toiset vähän parempia. 7-8kk iässä lapsen yöheräilyt väsytti minua tosi paljon. Mutta silti tiesin että ei niille vielä ainakaan mitään tehdä, koska lapsi on niin pieni.
8kk neuvolassa terkkari kysyi yöimetyksistä mutta ei ottanut niihin enää kantaa, kerroin kyllä että ainakaan ennen 1v ikää en tee asialla mitään. Lääkäri puolestaan kehotti siirtämään vauvan omaan huoneeseen nukkumaan, mutta oli kuitenkin sitä mieltä että on ihan ok, jos lapsi herä 1-2kertaa yössä syömään, kun kerran yö kesti sen 14h. Tässä vaiheessa nimittäin lapsi oikeasti söi vain pari kertaa, muilla heräämiskerroilla vaan vähän lussutti nänniä suussa, ilman että heruminen käynnistyi.
hmm.. sittemmin ei neuvolassa taidettu asiaa enää mainita. Odotankin innolla pääsenkö keskustelemaan aiheesta 1.5v neuvolassa :D
Tällä hetkellä lapsen ollessa 1.5v hän syö iltapalaa n. 18.30-19 välisenä aikana ja menee sänkyyn n. 19.30. aamulla herätään tällä hetkellä n. klo 8-9 välillä ja aamupala on siis noin 9-10 välillä. Eli edelleen hyvin pitkä pätkä pitäisi selvitä ilman ruokaa. (itsekkään en ole noin pitkää aikaa ilman ruokaa vaan syön itse iltapalaa lapsen mentyä nukkumaan.). Ennenkuin itse menen nukkumaan lapsi herää yleensä muutaman kerran, ensimmäinen kerta voi olla heti 45min nukahtamisesta tai sitten yli 2h. Siitä miten hän herää kun itse olen nukkumassa en oikeasti tiedä. Olen yrittänyt kirjoittaa ylös heräämisiä mutta yleensä en ehdi edes kelloa katsoa kun olen itse jo unessa uudestaan. Koska nukumme kaikki vierekkäin (perhepeti, vieressä pinnasänky ilman toista laitaa) ei minun tai lapsen tarvi herätä kunnolla ja olemme aamulla levänneitä. Luulisin että 24-aamuyön välillä on pidempi 4-5h pituinen pätkä yhtäjaksoista unta useimpina öinä ja sitten aamuyöstä taas syödään ja aamuisin usein nukutaan vielä useampi tunti putkeen. Välillä lapsi herää useammin, välillä mietin onko hän ennen aamua herännyt lainkaan. Usein hän ei syö, eli vähän käytää rintaa suussa ja jatkaa uniaan ilman että heruminen käynnistyy, välillä hän syö.
Vuoden iässä mietimme "unikoulun" pitämistä, mutta koska lapsen temperamentti on mitä on, se olisi mennyt joka tapauksessa huutamiseksi ja emme sitä miehen kanssa halunneet. Joten se jäi. Aika ajoin käy mielessä että pitäisikö jotain tehdä, usein tämä liittyy aikoihin jolloin lapsi käy huonosti nukkumaan. Esimerkiksi nyt saataan laittaa lasta nukkumaan 2h, kun hän ei vain suostu nukahtamaan. Minulle kuitenkin tissille nukuttaminen ja yöimetys ovat "helpot" ratkaisut. Enemmän voimia veisi jos lapsen herätessä ei voisikaan antaa tissiä suuhun tai yövieroitus joka tietäisi useamman viikon huonosti nukuttuja öitä. Lapsi ei kuitenkaan enää tarvitse maitoa yöllä, joten voi olla että yövieroitus on meillä kohta ajankohtainen, tai sitten ei. Aika näyttää. Lupaan kertoa jos asiassa tapahtuu muutos :) Muistutan kuitenkin että jos ajatellaan ihmislajin biologiaa on 1.5v vuotiaan lapsen rinnallakäyminen päivin ja öin täysin luonnollista, vaikka se nykykulttuurissamme ei sitä olekkaan....
Nykyään onneksi ihan yleisesti suositellaan lempeämpää unikoulua jossa lasta ei jätetä yksin huutamaan vaan vanhempi on läsnä ja juttelee ja silittelee lasta rauhoittavasti. Tämä on mun mielestä tärkeä seikka koska mitä pienempi vauva on, sitä pienempi on myös ymmärrys ja lapsi luulee että vanhemmat ovat hylänneet hänet. Lempeämpään keinoon parantaa unielämää suosittelen Elizabeth Pantley:n kirjaa lempeä matka höyhensaarille.
No juu, tarkoitus ei ole asiasta sen enempää kirjoittaa vaan kertoa miten meillä asia on mennyt!
6kk neuvolassa minulle kerrottiin että lapsen ei tulisi enää öisin syödä. Olin hieman ihmeissäni, sillä lapsi vasta maisteli kiinteitä, miten hän muka pystyisi pärjäämään ilta-aamupalan välisen ajan (14h) syömättä? Onneksi olin myös tutustunut aiheeseen ja osasin kertoa terkkarille että ei se äidinmaito nyt niin vaarallista lapsen hampaille ole. (lähde).
Lapsi söi tässä vaiheessa muistaakseni aika vähän öisin. Meni 21(?) aikaan nukkumaan ja söi ehkä kerran illalla ja pari kertaa aamuyöllä/aamulla. Ehkä, en oikeasti muista. 7kk iässä alkoi heräilyt tihetä ja niitä 30min-2h välien heräilyjä läpi yön kestikin 1v hujakoille. Jotkut yöt oli kamalia, toiset vähän parempia. 7-8kk iässä lapsen yöheräilyt väsytti minua tosi paljon. Mutta silti tiesin että ei niille vielä ainakaan mitään tehdä, koska lapsi on niin pieni.
8kk neuvolassa terkkari kysyi yöimetyksistä mutta ei ottanut niihin enää kantaa, kerroin kyllä että ainakaan ennen 1v ikää en tee asialla mitään. Lääkäri puolestaan kehotti siirtämään vauvan omaan huoneeseen nukkumaan, mutta oli kuitenkin sitä mieltä että on ihan ok, jos lapsi herä 1-2kertaa yössä syömään, kun kerran yö kesti sen 14h. Tässä vaiheessa nimittäin lapsi oikeasti söi vain pari kertaa, muilla heräämiskerroilla vaan vähän lussutti nänniä suussa, ilman että heruminen käynnistyi.
hmm.. sittemmin ei neuvolassa taidettu asiaa enää mainita. Odotankin innolla pääsenkö keskustelemaan aiheesta 1.5v neuvolassa :D
Tällä hetkellä lapsen ollessa 1.5v hän syö iltapalaa n. 18.30-19 välisenä aikana ja menee sänkyyn n. 19.30. aamulla herätään tällä hetkellä n. klo 8-9 välillä ja aamupala on siis noin 9-10 välillä. Eli edelleen hyvin pitkä pätkä pitäisi selvitä ilman ruokaa. (itsekkään en ole noin pitkää aikaa ilman ruokaa vaan syön itse iltapalaa lapsen mentyä nukkumaan.). Ennenkuin itse menen nukkumaan lapsi herää yleensä muutaman kerran, ensimmäinen kerta voi olla heti 45min nukahtamisesta tai sitten yli 2h. Siitä miten hän herää kun itse olen nukkumassa en oikeasti tiedä. Olen yrittänyt kirjoittaa ylös heräämisiä mutta yleensä en ehdi edes kelloa katsoa kun olen itse jo unessa uudestaan. Koska nukumme kaikki vierekkäin (perhepeti, vieressä pinnasänky ilman toista laitaa) ei minun tai lapsen tarvi herätä kunnolla ja olemme aamulla levänneitä. Luulisin että 24-aamuyön välillä on pidempi 4-5h pituinen pätkä yhtäjaksoista unta useimpina öinä ja sitten aamuyöstä taas syödään ja aamuisin usein nukutaan vielä useampi tunti putkeen. Välillä lapsi herää useammin, välillä mietin onko hän ennen aamua herännyt lainkaan. Usein hän ei syö, eli vähän käytää rintaa suussa ja jatkaa uniaan ilman että heruminen käynnistyy, välillä hän syö.
Vuoden iässä mietimme "unikoulun" pitämistä, mutta koska lapsen temperamentti on mitä on, se olisi mennyt joka tapauksessa huutamiseksi ja emme sitä miehen kanssa halunneet. Joten se jäi. Aika ajoin käy mielessä että pitäisikö jotain tehdä, usein tämä liittyy aikoihin jolloin lapsi käy huonosti nukkumaan. Esimerkiksi nyt saataan laittaa lasta nukkumaan 2h, kun hän ei vain suostu nukahtamaan. Minulle kuitenkin tissille nukuttaminen ja yöimetys ovat "helpot" ratkaisut. Enemmän voimia veisi jos lapsen herätessä ei voisikaan antaa tissiä suuhun tai yövieroitus joka tietäisi useamman viikon huonosti nukuttuja öitä. Lapsi ei kuitenkaan enää tarvitse maitoa yöllä, joten voi olla että yövieroitus on meillä kohta ajankohtainen, tai sitten ei. Aika näyttää. Lupaan kertoa jos asiassa tapahtuu muutos :) Muistutan kuitenkin että jos ajatellaan ihmislajin biologiaa on 1.5v vuotiaan lapsen rinnallakäyminen päivin ja öin täysin luonnollista, vaikka se nykykulttuurissamme ei sitä olekkaan....
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013
Syötäväksi kasvatetut
Luin Elina Lappalaisen kirjan Syötäväksi kasvatetut - miten ruokasi eli elämänsä. Ihan äärettömän mielenkiintoinen ja mieltä avartava kirja. Pisti todellakin miettimään omia ruoka valintoja ja varmasti tulee ajan kanssa muuttamaan myös ruokailutottumuksia ja valintoja kaupassa.
Meillähän syödään ihan sekaruokaa mutta viime aikoina olen alkanut laittaa kasvisruokaa muuatmia kertoja kuussa ja vanhoissa tutuissa ruuissa olen korvannut opsan lihasta muulla proteiinin lähteellä. Voin myös myöntää etten ole hirveästi ajatellut lihan alkuperää, muutenkuin että ostan aina kotimaista. Ne vähäiset ajatukset eläinten kasvatuksesta ruuaksi muistuttavat vanhaa maataloutta jossa lehmät laiduntavat pellolla ja kanat kuopsuttelevat ulkona. Mutta eihän se ihan niinkään mene.
Tiesitkö esimerkiksi sen että suurin osa lypsylehmistä viettää lähes koko vuoden pienessä karsinassa päästään kiinni sidottuna, sen liikkuminen rajoittuu seisomasta makuulle menoon ja toisin päin. Laki takaa niille vain 60 päivää ulkoilua vuodessa. Jos taas lehmät elävät "pihatto"navetassa jossa ne pääset liikkumaan, on se tietysti parempi, mutta silloin laki ei edellytä niille yhtään ulkoilua. Tai tiedätkö että broilerin aino tehtävä on kasvaa kuukaudessa kahdenkilon painoiseksi jolloin se teurastetaan ruuaksi. Ja että broilerit elävät tuhansien yksilöiden halleissa joissa yhdellä neliömetrillä on lähes parikymmentä lintua!
Kirja on kuitenkin hyvin neutraalisti kirjoitettu ja kertoo faktat ja pohtii missä olisi ehkä parannettavaa. Kirjoittaja pohtii myös sitä että eläinten hyvintoi on myös katsojasta kiinni. Jonkun toisen mielestä eläimet voivat suomessa hyvin, koska meillä eläimet voivat pääsääntöisesti (joitan poikkeuksia lukuunottamatta siis) paremmin kuin esim. etelä-euroopassa, mutta toisten mielestä hyvinvoinnin taso ei ole missään nimessä riittävä.
Kirja kannattaa lukea ja pohtia omia valintoja. Omasta mielestäni eläimet ovat ainakin sen arvoisia että jokainen pohtisi millä oikeudella itse mässäilee lihaa oman painonsa verran vuodessa (kesimäärin 78kg lihaa/hlö vuodessa)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)